Turinoita kirjamessuilta 2018 (myös grönlanniksi)


Kirjamessut oli. Ehkä hieman väsähtäneesti, mutta oli kuitenkin. Ja olihan se kivaa. Neljä päivää tarjosi kiinnostavia haastatteluja, tuttuja kasvoja, uusia tuttavuuksia, kirjalöytöjä ja kipeitä jalkoja. 

Hieman turhamaisuuttani astelen vuosi toisensa jälkeen ylpeämpänä punaisella matolla. Tuntuuhan punainen matto ylevältä. Vuosi toisensa jälkeen ymmärrän punaisen maton tarinoita hitusen paremmin, ja jopa otan niihin itsekin osaa muutenkin kuin haahuilijana. Mitä paremmin ymmärrän ja kykenen puhumaan erityisesti ruotsia, mutta myös tanskaa ja norjaa, mitä enemmän ymmärrän pohjoisen maista, sitä enemmän pääsen sisälle tähän osaan messualuetta. Tänä vuonna yksi keskustelu oli osittain norjaksi, ja siitähän minä pidin. On myönnettävä, että tämä messualue on suosikkini ja olen monesta syystä iloinen, että sellainen löytyy. 

Keskustelut tarjosivat hienoja sitaatteja, joita en valitettavasti kirjoittanut ylös. Nyt en enää niitä muista, mutta kiitokset näistä menevät Erkka Mykkäselle (Työn alla novelli) ja Pirjo Hassiselle (Mistä kirjailijat vaikenevat?). Kävin myös kuuntelemassa Susanne Ringelliä, josko romaaninsa God morgon olisi auennut paremmin, mutta näin ei käynyt. 


Saamelaiskirjailijoiden vaikuttavuudesta käytyä keskustelua en seurannut loppuun asti liiallisen väsähtämisen vuoksi, mutta tässä keskustelussa oli niin monta hyvää asiaa, että haluan antaa sille mainintansa. Alkusanat sanottiin pohjoissaameksi, englanninkielellä puhuvan sanomiset tulkattiin tiiviissä muodossa ja olipa vielä valittu taululle messujen ruotsinkielinen nimi. Hihkaisin yleisössä ymmärrettyäni saameksi käydyn osan ilman ongelmia. Parivuotinen työ on siis tuottanut jonkin verran tulosta. Mutta kuitenkin: Missä ihmeessä myytiin saamenkielistä kirjallisuutta? On toki iloinen asia, että saamelaiskirjailijat pääsivät parissa ohjelmassa lavalle, mutta yhtäkään kirjaa en löytänyt myynnistä.


Minähän en osta yhtäkään suomenkielistä kirjaa! Tällä ajatuksella lähdin kirjaetsintöihin. Toinen ajatukseni oli messubudjetin alittaminen, jotta voin myöhemmin hyvällä omatunnolla hankkia Edenborgin hamassa tulevaisuudessa ilmestyvän novellikokoelman (en malta odottaa). Suomenkielisiä kirjoja minulla on hyllyt täynnä, niitä saa kirjastolta enkä niitä tosin juuri enää lue. Tällä hetkellä arviolta 90% lukemastani on muunkielistä. Käännösmaailman hävittyä, pettymys, en onnistunut enää löytämään yhtäkään grönlanniksi julkaistua kirjaa. Siispä kiersin pisteeltä toiselle ja kyselin ''Löytyykö muilla pohjoismaisilla kielillä julkaistuja kirjoja kuin suomi ja ruotsi?'' Myytiin ei-oota. Sarjakuvat norjaksi ja tanskaksi onnistuin löytämään antikvariaattipuolelta. 


Parlandin runot ja suomenruotsin murrekirja löytyi myöskin. Vaikka tällä hetkellä mahdottomalta tuntuva tavoitteeni on oppia ymmärtämään Tanskassa puhuttavaa himmerlandskin murretta, minua kiinnostaa perehtyä näihinkin. Ehkäpä kohta hupmailen niin leveää österbotniskaa, ettei yksikään ruotsia puhuva tuttuni minua ymmärrä. 
- Ä je lett ti haald åt ha som asint jäär. 
- Kårvin har två endor, men stjäär han äv midtåpå så vaal ä fyra småå.
Boken om våra modersmål sisältää esseitä pääosin ruotsiksi, mutta myös muillakin kielillä. Se on julkaistu syntymäpäivälahjana Mikael Reuterille: ''Artikkelen nedenfor er skrevet på islandsk både fordi jeg vet at Mikael Reuter forstår islandsk og fordi jeg tror at han setter pris på det som en nordisk entusiast med interesse for språklig mangfold''. Tämä pätkä sai jo haaveilemaan, että minunkin kunniakseni joskus julkaistaisiin tekstikokoelma näin kauniilla saatesanoilla ja minun tapauksessani se toki sisältäisi kaikki mahdolliset pohjoismaiset kielet. 

Starkt te
kostar
12:50
14:—
15:—
(beroende på lokalen)
Vi betalar
12:50
14:—
15:—
(beroende på lokalen)
- Henry Parland 

Kiitos bloggaajapassista.

*****
Lukumato opiskelee grönlantia II, Kirjamessut

Kommentit

  1. Suosittelen sinulle tutustumista Timo Malmin pieneen runoteokseen Ihmisten maa, joka on kolmikielinen: suomi, tanska ja grönlanti.
    Blogissani pieni esittely.https://sheferijm.blogspot.com/2018/08/timo-malmi-ihmisten-maa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, kiitos Aino! En olisi ikinä uskonut, että maailmassa on teos, jossa samojen kansien välissä olisi niin grönlanti kuin suomikin (ja sitten vielä tanska). Kirja menee varmasti lukuun. Vielä varsinkin kun käännöshommat erityisesti näiden kolmen kielen välillä kiinnostaa, tuo vaikuttaisi siihenkin oivalta katsaukselta.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit