Tematrio - Havet
Lyrans Noblesser-blogista (linkki sivupalkissa) on lähtöisin Tematrio-sarja, johon aina halukkaat saavat vastata. Tämän viikon aihepiiri meri oli sen verran innostava, että päätin julkaista muutaman aiheeseen liittyvän runon, olkaa hyvät.
Här är tre finska dikter vars tema är havet. Jag tror att Saima Harmajas och Veijo Baltzars dikter kan hitta svenska men jag vet inte ur Pietari Mansikka.
Här är Wikipedialänkar: Harmaja (på svenska) och Baltzar (på engelska). Pietari Mansikka (1825-1871) var finländsk folkskald. Mansikka kunde inte gå på skola men hans bror hljälpade. Mansikkas dikter publicerade i tidning. Den namn var Sanan-Lennätin. Saima Harmaja (1913-1937) var författare och diktare. Harmaja höra till litteraturgrupp Tulenkantajat som var bemärkt gruppen.
Pietari Mansikka - Merimiehen runo
Vettä kynnän velloittelen,
Minä aaltoja ajelen,
Kynnän aika aurasella,
Syömättömällä hevolla ,
Että vaahto vatsan alta,
Käypi selkeä selästä.
Valan pitkiä vakoja,
Kynnän syltäkin syviä –
Pellolla perättömällä.
Minä aaltoja ajelen,
Kynnän aika aurasella,
Syömättömällä hevolla ,
Että vaahto vatsan alta,
Käypi selkeä selästä.
Valan pitkiä vakoja,
Kynnän syltäkin syviä –
Pellolla perättömällä.
Vaikka tuuli tuudittaapi,
Ilma kiivas kiidättääpi
Laivaa lainetten välissä,
Jotta pauhaapi pahasti
Aalto laivan laitasella,
Vielä viskaapi sisälle
Myrskyn kourissa kovissa, –
Tok' on turva myrskylläkin,
Vesi veljenäin omana,
Sisarena aina aalto,
Isot lainehet isänä,
Äijät aallot äitinäni.
Ilma kiivas kiidättääpi
Laivaa lainetten välissä,
Jotta pauhaapi pahasti
Aalto laivan laitasella,
Vielä viskaapi sisälle
Myrskyn kourissa kovissa, –
Tok' on turva myrskylläkin,
Vesi veljenäin omana,
Sisarena aina aalto,
Isot lainehet isänä,
Äijät aallot äitinäni.
Ei ne painuta pahemmin,
Myrsky uhkaava upota,
Joll' ei päivät päätettynä
Ole loppuhun osattu,
Että Tuoni etsiskellä,
Surma tahtoisi tavata
Myrskyn kautta kaatamalla
Syvyytehen syöksemällä!
Myrsky uhkaava upota,
Joll' ei päivät päätettynä
Ole loppuhun osattu,
Että Tuoni etsiskellä,
Surma tahtoisi tavata
Myrskyn kautta kaatamalla
Syvyytehen syöksemällä!
Saima Harmaja - Herääminen
Rajuilmassa murtui kerran
minun purteni huoleton.
Tuhat kauhua koin sinä yönä
käsivarsilla aallokon.
Mitä rakastin, kaikki, kaikki
läpi aaltojen hajosi.
Löi silmiini myrskyn siivet.
Vesi altani vajosi - -
Niin ikuisen uneni halki
nous laulua mainingin.
Läpi luomien valkeni taivas.
Minä silmäni aukaisin.
Mitä näen: meri aamussa päilyy,
sen aalloilla pilviä ui.
Mihin katson, mainingeilla
vain aamun pilviä ui.
Ja niinkuin en ennen koskaan,
näen, tunnen kauneuden:
on salaista valoa täynnä
vesi, taivas ja tuulet sen.
Mitä merkitsi se, mikä hukkui,
en enää muistaa voi.
Näen vain, joku itkuni kuuli,
joku myrskyn kammitsoi,
ja kun altani vajosi kaikki,
mikä koskaan rakastin,
joku kantoi käsillänsä
minut keinuun mainingin.
Rajuilmassa murtui kerran
minun purteni huoleton.
Tuhat kauhua koin sinä yönä
käsivarsilla aallokon.
Mitä rakastin, kaikki, kaikki
läpi aaltojen hajosi.
Löi silmiini myrskyn siivet.
Vesi altani vajosi - -
Niin ikuisen uneni halki
nous laulua mainingin.
Läpi luomien valkeni taivas.
Minä silmäni aukaisin.
Mitä näen: meri aamussa päilyy,
sen aalloilla pilviä ui.
Mihin katson, mainingeilla
vain aamun pilviä ui.
Ja niinkuin en ennen koskaan,
näen, tunnen kauneuden:
on salaista valoa täynnä
vesi, taivas ja tuulet sen.
Mitä merkitsi se, mikä hukkui,
en enää muistaa voi.
Näen vain, joku itkuni kuuli,
joku myrskyn kammitsoi,
ja kun altani vajosi kaikki,
mikä koskaan rakastin,
joku kantoi käsillänsä
minut keinuun mainingin.
14.8.1931
Veijo Baltzar - Meri on sininen
Meri on niin sininen,
sininen on vesi sen,
syvä virta hiljainen,
mieli hehkuu kaivaten.
Valkoiset purjeet laineiden,
oijoi minne virran tie vie,
aijai kauaksi kaukomaille?
miksi kiehdot kulkijaa?
Meri on niin hopeainen,
hopeinen on vesi sen,
syvä virta hiljainen,
ulappa kertoo tarinaa.
Haaveita meri kuljettaa,
oijoi minne virran tie vie,
aijai kauaksi kaukomaille?
miksi kiehdot kulkijaa?
Meri on niin ääretön,
ääretön ulappa sen
syvä virta hiljainen,
viestejä tuo tullessaan.
Hopeinen lie toivoni tie,
oijoi minne virran tie vie,,
aijai kauaksi kaukomaille?
miksi kiehdot kulkijaa?
Jag förstår inte dikterna men det är en jättefin havsbild och kul att få tips om finska poeter - tack så mycket!
VastaaPoistaTack för dig din kommentar. Och det är kul att du gillar mitt foto fast horisont är vind. Men jag tränar. Jag hoppas att du lära känna finländska dikter. Till exempel Edith Södergran är finländsk, en dikt är i Lyrans Noblesser blogg, du vet.
PoistaSå roligt med tips på finska poeter! Har inte hittat svenska översättningar ännu, men jag letar vidare. Fin bild! Bra sätt att språkträna
VastaaPoistaTack för dig. Jag kan försoker hjälpa. Kanske jag kan göra text som tema är finländsk dikter på svenska.
PoistaSäkert fina dikter men översättning blir så där. Nu är jag inte mycket för dikter men havet gillar jag.
VastaaPoistaTack så mycket. Jag kan söker dessa dikterna på svenska.
PoistaKiva! (jag kan söka på dessa dikter på svenska)
VastaaPoistaKiitos sinulle, Tack för dig.
PoistaTack för dikterna!
VastaaPoistaTack för kommentar.
PoistaHei,
VastaaPoistapahoittelun, etten ole ehtinyt vastata aiemmin blogissani esittämääsi kysymykseen koskien suomalaisia runoja ruotsiksi. Oliko muuten tarkoituksesi etsiä vain alunperin suomenkielisiä runoja, jotka käännetty ruotsiksi vai myös suomenruotsalaista runoutta?
Suomenruotsalaisista runoilijoista ekana tulee mieleen tietysti ikilempparini Edith Södergran, jonka koko tuotanto löytyy ruotsiksi Project Runebergistä
Linkki: http://runeberg.org/authors/sodrgran.html
Samasta historiallisesta kontekstista tuli mieleen myös suomenruotsalainen Elmer Diktonius. En ole toistaiseksi ikinä tutustunut hänen tuotantoonsa paremmin, mutta olen aina halunnut. Löysin Ylen arkistosta jutun, jossa on Diktoniuksen runoja hänen itsensä lausumina ruotsiksi!
Linkki: http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/20/elmer-diktonius-diktare-ordvrangare-och-sanningssagare
Mitä tulee alunperin suomenkielisiin, mutta ruotsinnettuihin runoihin, niin en ole kovin asiantuntija. Kuitenkin löysin pienellä googlailulla lupaavan teoksen, josta voisi olla sinulle apua. Torsten Pettersonin "Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik" -teos sisältää kuulemma 144 ruotsinnettua runoa 18 eri suomalaiselta runoilijalta. En ole teosta saanut käsiini itse, joten en tiedä tarkemmin.
Ja muista tietysti, että suomalaisen runouden aatelinen Kalevala on tietysti myös ruotsinnettu - ja useaan kertaan!
Toivottavasti tästä oli edes jotain apua! :)
Voi kiitos todella paljon. Näistä linkeistä on apua.
Poista