Tematrio - Havet

Lyrans Noblesser-blogista (linkki sivupalkissa) on lähtöisin Tematrio-sarja, johon aina halukkaat saavat vastata. Tämän viikon aihepiiri meri oli sen verran innostava, että päätin julkaista muutaman aiheeseen liittyvän runon, olkaa hyvät.

Här är tre finska dikter vars tema är havet. Jag tror att Saima Harmajas och Veijo Baltzars dikter kan hitta svenska men jag vet inte ur Pietari Mansikka.

Här är Wikipedialänkar: Harmaja (på svenska) och Baltzar (på engelska). Pietari Mansikka (1825-1871) var finländsk folkskald. Mansikka kunde  inte gå på skola men hans bror hljälpade. Mansikkas dikter publicerade i tidning. Den namn var Sanan-Lennätin. Saima Harmaja (1913-1937) var författare och diktare. Harmaja höra till litteraturgrupp Tulenkantajat som var bemärkt gruppen.

Pietari Mansikka - Merimiehen runo

Vettä kynnän velloittelen,
Minä aaltoja ajelen,
Kynnän aika aurasella,
Syömättömällä hevolla ,
Että vaahto vatsan alta,
Käypi selkeä selästä.
Valan pitkiä vakoja,
Kynnän syltäkin syviä –
Pellolla perättömällä.

Vaikka tuuli tuudittaapi,
Ilma kiivas kiidättääpi
Laivaa lainetten välissä,
Jotta pauhaapi pahasti
Aalto laivan laitasella,
Vielä viskaapi sisälle
Myrskyn kourissa kovissa, –
Tok' on turva myrskylläkin,
Vesi veljenäin omana,
Sisarena aina aalto,
Isot lainehet isänä,
Äijät aallot äitinäni.

Ei ne painuta pahemmin,
Myrsky uhkaava upota,
Joll' ei päivät päätettynä
Ole loppuhun osattu,
Että Tuoni etsiskellä,
Surma tahtoisi tavata
Myrskyn kautta kaatamalla
Syvyytehen syöksemällä!

Saima Harmaja - Herääminen

Rajuilmassa murtui kerran
minun purteni huoleton.
Tuhat kauhua koin sinä yönä
käsivarsilla aallokon.

Mitä rakastin, kaikki, kaikki
läpi aaltojen hajosi.
Löi silmiini myrskyn siivet.
Vesi altani vajosi - -

Niin ikuisen uneni halki
nous laulua mainingin.
Läpi luomien valkeni taivas.
Minä silmäni aukaisin.

Mitä näen: meri aamussa päilyy,
sen aalloilla pilviä ui.
Mihin katson, mainingeilla
vain aamun pilviä ui.

Ja niinkuin en ennen koskaan,
näen, tunnen kauneuden:
on salaista valoa täynnä
vesi, taivas ja tuulet sen.

Mitä merkitsi se, mikä hukkui,
en enää muistaa voi.
Näen vain, joku itkuni kuuli,
joku myrskyn kammitsoi,

ja kun altani vajosi kaikki,
mikä koskaan rakastin,
joku kantoi käsillänsä
minut keinuun mainingin.

 14.8.1931

Veijo Baltzar - Meri on sininen

Meri on niin sininen,

sininen on vesi sen,

syvä virta hiljainen,

mieli hehkuu kaivaten.

Valkoiset purjeet laineiden,

oijoi minne virran tie vie,

aijai kauaksi kaukomaille?

miksi kiehdot kulkijaa?

Meri on niin hopeainen,

hopeinen on vesi sen,

syvä virta hiljainen,

ulappa kertoo tarinaa.

Haaveita meri kuljettaa,

oijoi minne virran tie vie,

aijai kauaksi kaukomaille?

miksi kiehdot kulkijaa?

Meri on niin ääretön,

ääretön ulappa sen

syvä virta hiljainen,

viestejä tuo tullessaan.

Hopeinen lie toivoni tie,

oijoi minne virran tie vie,,

aijai kauaksi kaukomaille?

miksi kiehdot kulkijaa?