Reino Lounimo ja Paavo Noponen - Vaeltajan Lappi

Nelikielinen alkuteos (1974)
Kustantamo: Paperitaide
Sivumäärä: 76
Mistä sain? Omista hyllyistä

Reino Lounimo ja Paavo Noponen ovat tehneet yhteistyönä valokuvateoksen Lapista. Lounimo on toiminut valokuvaajana ja Noponen kirjoittanut tekstit. Teoksen valokuvat ovat upeita ja niitä katselee mielellään ihan ilman tekstejäkin.


Teoksen kieliä ovat suomi, ruotsi, englanti ja saksa. Tekstit ovat vahvasti yliromantisoituja kuvauksia Lapista, toisinaan hieman kiusaannuttavia. Teosta ei voi ottaa niiden vuoksi vakavasti tietokirjana, mutta tarkoitus lienee ennemminkin olla kuvaus Lapista, sen luonnosta ja siellä harjoitettavista elinkeinoista, kuin tietoteos.

Kielikuvat ovat ahkerassa käytössä. Lappia kuvataan samaan aikaan kiehtovaksi, alkukantaiseksi ja alkuperäiseksi. Luonnon ilmiöistä puhutaan muun muassa silkinmustana kuolemana ja synkkänä tyhjyytenä, ja Lapista puhutaan noitien maana, jossa kummittelee. Saamelaisten ovat juroja ja heidän joikunsa villin alkuvoimaisia. Teksteissä luodaan aivan turhaa mystiikkaa, joka menee lukijan näkökulmasta liiallisuuksiin, vaikka Lappi onkin kaunis paikka ja siellä mielellään viettää aikaa.

Kuvat, jotka teoksessa ovat pääroolissa, luovat kansallisromanttisen vaikutelman. Laskevia aurinkoja, ylhäältä kuvattuja vesistöjä, talvisessa maisemassa hiihteleviä metsästäjiä ja pieniä ihmisiä suurten luonnonmuodostumien keskellä - aivan kuin 1800-luvun taiteilijoiden kansallismielisissä taideteoksissa. Eihän tämä ole todellinen Lappi. Savupiipusta nouseva savukin on onnistuttu romantisoimaan.

Jotkut varmasti lähtevät etsimään Lapista alkukantaisuutta, rauhaa ja romantiikkaa, mutta näkisin mielelläni valokuvateoksen tai tietokirjan, joka kuvaisi Lappia sellaisena kuin se nykypäivänä on, kaikkine ongelmineen. Perinteisten elinkeinojen katoaminen, muuttotappio ja yhteiskunnan modernisoituminen on totta, vaikka teoksessa haluttaisiin väittää toisin.

------------

Osallistun teoksella Lumoava luonto -haasteeseen, jonka järjesti Oksan hyllyltä -blogin bloggaaja.

Kommentit

  1. Tämmöiset kirjat toimivat ehkä myös matkailumainoksena, joten selittyisikö romantisoitu kansalliskuva sitä kautta? Tosin tuskinpa sekään kaikkiin matkailijoihin vetoaa... :) Kenties vastaava teos kirjoitettaisiin nyt vähän toisella näkökulmalla. Kiitos, kun osallistuit haasteeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahdollisesti voisi olla sitä, se selittäisi myös teoksen monikielisyyden. En kyllä lähtisi matkalle tämän kirjan perusteella tai ostaisi tällaista teosta matkamuistoksi. Matkailumainoksissa tupataan olemaan yleensäkin turhan romantisoivia ja pintapuolisia, kiillotettuja mielikuvia luovia. Jos tämä on matkamuisto, niin en tiedä kokevatko turistit Lapin oikeasti sen esittämällä tavalla.

      Poista
  2. Lapin romantisointia esiintyy kyllä edelleen melkoisesti, räikeimmillään tietysti nykyisissäkin matkailumainoksissa. Toisaalta luonnosta puhuttaessa tärkeää on myös sen kokeminen ja se on vaikeaa tavoittaa pelkästään faktapitoisella tekstillä. Ylen Metsien kätkemä -sarjakin oli kuorrutettu joskus mystisyyttä lähentelevällä kerronnalla. Toisaalta toisaalta toisaalta... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, en edes siedä katsoa matkailumainoksia. Minulle paras keino matkakohteen valintaan on mennä sen kaupungin tai kunnan sivuille, jonne haluaisin matkustaa ja tutustua sitä kautta esimerkiksi museoihin ja vastaaviin. En kaipaa turisteille suunnattuja matkasivuja tai -oppaita, liian ihannoituja. Toisaalta turisteille suunnatut materiaalit, tämä kirja mukaan lukien, sisältävät vinkkejä kaikenmoisista turistirysistä. Minä kävin syksyllä Ruotsissa ja vietin aikana eduskunnan kyselytunnilla ja tutustumassa kaupunginvaltuuston työskentelytiloihin. Riippuu siitä mitä matkaltaan hakee, onko tällaisista hyötyä.

      Subjektiivisesti minä näitä tässä arvioin, enkä todellakaan ole kokenut Lappia niin romantisoivasti kuin teos sen esittää, vaikka hieno paikka onkin ja upeat maisemat. Ehkä lienen tahollani synkistelevä, liian kantaaottava, liikaa kurjuutta näkevä. Tiedä häntä.

      Poista
    2. Matkailumainoksista on kyllä usein vaikea tavoittaa kohteen todellista tarjontaa. Eli onneksi voi hakea tietoa myös muilta kuin turisteille suunnatuilta mainossivustoilta. Lappiromantisointi saattaa tietysti subjektiivisesti olla aivan mukavaa (itsekin siihen joskus syyllistyn) mutta samalla se typistää käsityksen vaikkapa Muoniosta pelkkänä Pallastunturina.

      Poista
    3. Tämä on totta. Jotenkin kuitenkin suhtaudun karsaasti ylitse menevään romantisointiin ja tyypittelemiseen. En mitenkään erityisen ilolla katso maailmalla turistimateriaalien myötä leviävää kuvaa Suomesta sisukkaana, pienenä kansana, joka kestää kovat pakkaset ja pitkän pimeyden. Joka on kaikin tavoin outo kansa pelaamassa suopotkupalloa. Paikkojen, kansojen ja ihmisten yliromantisointi typistää, enkä välitä olla 'kohde', jota turistit ympäri maailmaa tulevat hämmästelemään tai josta vetävät mitä ihmeellisempiä johtopäätöksiä vain, koska minulla ainakin tällä hetkellä on Suomen kansalaisuus. Toki näitä tässä lueteltuja piirteitä Suomen kansalaiset ovat itsekin lisäämässä ja ylläpitämässä. Tylsää, mutta paljoa sille ei voi yksin tehdä.

      Poista
    4. Niin ja voisi vielä lisätä sen, että mitä pienempi kansa on kyseessä, ja varsinkin alkuperäiskansojen kohdalla, sitä helpommin niitä romantisoidaan, mutta sitä tuhoisampaa se voi myös olla. Romantisointi vie ajatukset pois todellisesta tilanteesta ja ongelmista, jotka romantisoinnin sijaan pitäisi ratkaista.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit