sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Joni Järvi-Laturi - Melankolia

Suomenkielinen alkuteos (2014)
Sivumäärä: 63
Kustantamo: BoD
Mistä sain? Kirjastosta lainattu

seurassa olen kärsinyt hampaidenkiristyksestä
siitä kun muut ihmiset repivät minusta paloja
kuin elämä ois muiden tyhmyyden sietämistä
ja elämä ois raiskattu huuto kaipuun huoneessa

ennen muita tunteja tunnen oloni turvattomaksi
mutta tunnillasi matkaan ihmettelyyn viattomaan
jos opettaisit koulukiusatuksi joutuvaa päivisin
tunnin loputtua hän menisi itkemään kaipuusta

(Laulu viattomuuden kaipuusta, osa)

Tuskin milloinkaan lukiessa on tilannetta, jolloin pitäisi miettiä kirjailijaa teoksen takana. Ainoastaan sanoilla ja kertomuksella pitäisi olla merkitystä. Järvi-Laturin runoteosta lukiessani en voi kuitenkaan mitään ja ajaudun tilanteeseen, jossa tietämättömyyteni tekstien takana olevan ihmisen ajatusmaailmasta hiertää pahasti.

Tämä teos on omistettu yksinäisille ihmisille. En hahmota sen kokonaisuutta, vaikka olen viettänyt Melankolian parissa kuukauden päivät. Se raastaa, koska tämä on teos, josta haluaisin kovasti tykätä.

Luen ja luen, mutta en onnistu löytämään takakannen lupaamia piikkejä kovien arvojen ja kulttuurin aggressiivisuuden lihaan. Toisinaan teos avautuu ja vie mukanaan, mutta tätä tapahtuu aivan liian harvoin ja lyhyissä pätkissä. Runo saattaa alkaa kauniisti, mutta lässähtää mielessäni kuin pannukakku loppua kohden. Osan runoista vain silmäilen läpi tekemättä niille oikeutta.

Halusin nostaa esille alun Laulusta viattomuuden kaipuusta. Löydän siitä itseni jollain erityisellä tavalla, joka vie ajatukseni peruskouluvuosieni yksinäisyyteen ja kaipuuseen johonkin parempaan paikkaan. Luen lainaamaani kohtaa ja jätän lopun lukematta, eikä minulla ole edes huono olla ajatellessani elämäni rankimpia aikoja. Toisinaan luen runon loppuunkin asti, vaihdan mielessäni yhden sanan toiseen ja kokonaisuus on jälleen hyvä.

Melankolia tuntuu olevan täynnä ristiriitaisuuksia, jotka ajavat minut epäröimään ja pohtimaan runoilijan arvoja ja poliittista sitoutumista ja ties mitä. Oikeasti, todellisuudessa en kuitenkaan ehkä epäröi poliittista sitoutumista. Epäröin sittenkin, mutta se ei ole se syvin epäröinnin aihe vaan ainoastaan todellisen hämmennykseni jonkinlainen johdannainen. Vaikea selittää, mutta loppujen lopuksi kai haluaisin istua runoilijan kanssa alas ja kysyä, miksi hän on valinnut juuri tällaisen rinnastuksen, käyttänyt tätä sanavalintaa tai sitonut sanat yhteen juuri näin kuin ne on sidottu.

Melankolia on minulle jonkinlaista tunteiden vuoristorataa, jossa huippuhetkien jälkeen iskee inhottavat tunteet. Huomaan, että en oikein osaa suhtautua siihen, että uni raiskattu vammalla rumalla (Tampereen yö) tai jatkuvaan sukupuolittamiseen, jolla ei tunnu olevan mitään merkitystä.

Samalla Järvi-Laturin runous, ainakin tässä teoksessa, edustaa runotyyppiä, jolle en ole oikein koskaan lämmennyt. Isojen kirjaimien ja välimerkkien puute tuntuu huithapeluudelta (en kuitenkaan väitä tätä runoilijasta) ja saatan lukea montakin runoa ymmärtämättä miten seuraava säe liittyy edelliseen ja seuraava sana edelliseen sanaan. Hämmennyn siitä, kuinka säkeet on jäsennelty ja hämmennyn niin monesta asiasta, että koen suorastaan turhaksi luetella niitä kaikkia tässä.

Ja lopulta, kuvittelin, että kirjoittaminen auttaa hahmottamaan tätä, jäsentämään teoksen herättämiä tuntemuksia, mutta sitä se ei tee. Ehkä olen vielä enemmän hämmentynyt kuin alkuun. Hämmennys lienee sana, joka kuvaa ajatuksiani parhaiten. Onko se hyvä vai huono asia tämän teoksen kohdalla, en tiedä. Tuntuu siltä, että en tiedä tämän teoksen kohdalla oikein mitään.

2 kommenttia:

  1. Hei. Kiitos tosi paljon että sait teokseni arvosteltua, se merkitsee paljon. Itselleni teos on todella selkeä ja helposti ymmärrettävissä. Toivon että arvostelet muitakin teoksiani, suosittelen Lolaa ja elokuvakäsikirjoitusta nimeltä Bibliotheca graffitina. :) T. Joni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Olen jo lukenut myös Mikrokosmoksen. Arvostelu ilmestyy loppuvuoden aikana, mutta tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa. Blogattavien kirjojen kasa on aika korkea tällä hetkellä. Ehkä vielä joskus tartun myös noihin suosittelemiisi.

      Poista

LinkWithin