sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

(vk.12, lauantai)
HANNU TARMIO, AJATUKSIA ELÄMÄSTÄ, ONNESTA JA VANHENEMISESTA
Suomenkielinen alkuteos (1979)
 Painos: 1982
Kustantamo: Wsoy
Sivumäärä: 259
Mistä sain? Sukulaisten hyllystä lainattu

''Elämä muistuttaa kirjaa. Ajattelematon selailee sitä pintapuolisesti, mutta viisas lukee harkiten, sillä hän tietää, että sen voi lukea vain kerran.'' ~Jean Paul

Sukulaisten hyllystä löytyi itselleni uusi ajatuskirja, jonka sitten luin yhdeltä istumalta. Olen iloinen, että se oli niin nopea lukuinen, sillä en tykästynyt siihen juuri lainkaan.
    Opus sisältää enintään sivun mittaisia tarinoita, runoja, aforismeja ja sitaatteja. Tämän tyyppisiä kirjoja on tullut selailtua niin paljon, kuten myös nettisivuja, että olen huomannut sen kuinka monissa mietteissä samat asiat sanotaan paljon hienommin. Kokoelmani ei siis karttunut kovinkaan suuresti.
    Timo K. Mukan Täältä jostakin - kirjassa (arvio tulossa lähipäivinä) todetaan yhdessä kohtaa, että 90 prosenttia kaikesta lukemastamme on roskaa, joten tämän voisi aika pitkälti luetella sille puolelle. Siltikään en allekirjoita noin suurta prosenttimäärää. Vaikka mietelmät eivät olleet kehuttavimmasta päästä, Seppo Polameren kuvitus oli todella upea. Tarmion kokoama kirja ei ollut minulle kuitenkaan raskas kokemus ja kuvitus oli hienoa, joten niillä ansioilla se kyllä ansaitsee kaksi tähteä.


perjantai 21. maaliskuuta 2014


(vk.12, tiistai)
TIETOLIPAS, TULKINTOJA TYTÖISTÄ
Suomenkielinen alkuteos (2002)
 Painos: 2002
Kustantamo: Suomalaisen kirjallisuuden seura
Sivumäärä: 169/338
Mistä sain? Kirjastosta lainattu
Vanhentuneita tieteellisiä ja analyyttisia esseitä tarjosi tämä kirja. Samalla myös hyvin tuskaiset pari viikkoa. Aihe oli kaikinpuolin kiinnostava, mutta uudempi kirja olisi ollut reilusti parempi. Luin kirjaa vain sivulle 169 asti, mutta koska jokaisen esseen aihe poikkesi reilusti toisistaan, en kokenut jättäväni kirjaa kuitenkaan kesken. Viimeisiä sivuja vain selailin sieltä täältä.
   Tutkijat ovat kirjoittaneet tekstejä, jotka kaikki liittyvät nuoriin 9-25 - vuotiaisiin tyttöihin. Pohditaan mm. rasismia, tietotekniikkaa, eläinaktivismia sekä ei-heteroseksuaalisuutta. Jokainen essee on parikymmentä sivua pitkä. Kiinnostavin anti oli haastatteluista lainatut tekstinpätkät. Kuitenkin, kun ensimmäisessä esseessä kirjoitettiin siitä, että kännykät eivätkä tietokoneet ole saaneet sijaa nuorten elämässä, alku ei ollut lupaava. Vaikka muut eivät olleet niin vanhentuneita, kirjan lukeminen maistui puulta.
   Mikäli samantyyppinen kirja löytyisi uudenpana, ottaisin sen ilolla vastaan. Nyt minulle ei jäänyt oikein mitään mielikuvaa. Mistä tässä edes oikeastaan lopulta kerrottiin? Millä tavalla se toteutettiin? Kaikenlisäksi, jopa Boccaccion Fiammetta, jonka arvostelin vuoden alussa, tuntui virkistävältä tämän rinnalla, ei lukukokemukseni ollut lainkaan kehuttava.
   

(vk.11, torstai)
TOVE JANSSON, MUUMIPEIKKO 2


 Suomenkielinen alkuteos (vuosi?)
Kustantamo: Wsoy
Sivumäärä: 135
Mistä sain? Oma kirjahylly

Tove Janssonin juhlavuosi jatkuu osaltani sarjakuvakirjan parissa, joka sisältää kolme sarjakuvaa; Muumiperhe Rivieralla, Vaarallinen talvi ja Kuvitteluleikki. Tämä on ollut hyllyssä monta vuotta ja silti en ollut sitä koskaan lukenut. Tänä vuonna asia oli pakko korjata.
    Sarjakuvat eivät minua hirveästi innosta, eikä niin tapahtunut tälläkään kertaa. Tarinat olivat kuitenkin hauskoja ja kuvitus ihanan yksinkertaista, siihen ei ollut tungettu mitään ylimääräistä. Pidin myös mustavalkoisuudesta.
    
                         Muumiperhe Rivieralla


Muumiperhe päättää matkustaa etelään tässä sarjakuvassa. Minusta on aina huvittavaa, kun matka taittuu heppoisella puuveneellä, minne muumit ikinä menevätkin. Ensimmäisenä saarella näkyy jokapuolella yksityinen-tekstejä. Mihinkään ei saa koskea. Lopulta tulee vastaan luksusluokan hotelli, joka on täynnä miljardöörejä. Tätähän muumit eivät ymmärrä, kuten ylempi kuva todistanee. He yllättyvät iloisesti vieraanvaraisuudesta, jota heille tarjotaan. Mutta, ei koira karvoistaan pääse, pätee tämänkin kohdalla. 

Vaarallinen talvi
Muumit ovat jälleen menossa talviunille, kunnes he päättävät poiketa esi-isiensä tavoista ja kokea ensimmäisen talvensa. Muumilaaksoon on saapunut ulkoiluyhdistyksen herra Virkkunen, joka on äärimmäisen innokas urheilija. Muumien kuten Mymmelinkin on saatava osansa tästä hauskuudesta, ainakin Virkkusen mielestä. Mymmeli yrittää tosissaan oppia taitoja, hän kun on ihastunut herra Virkkuseen. Kaikki kääntyy huonompaan suuntaan, kun Mymmeli voittaa mäkikilpailut. Yksi sarjakuvan teemoista oli se, kuinka tärkeää voittaminen on; onko häviäminen joskus hyvä asia. 


Kuvitteluleikki
Viimeinessä sarjakuvassa tavataan uusi naapuri Vilijonkka ja hänen lapsensa. Vilijonkka on pedantti ja hän järkyttyy syvästi muumiperheen epäjärjestyksestä käskien palkata kotiapulaisen. Lopulta työhön ilmoittautuu arka ja pelokas Miska, joka tuo koiransa mukanaan. Tämän sarjakuvan teemoina olivat mm. toisen hyväksyminen, luottamus ja erilaisuus.
Sarjakuvat olivat mukavaa vaihtelua, mutta eivät saaneet innostumaan niin paljoa, että lukisin niitä useamminkin. Silloin tällöin, jos jotain kiinnostavaa löytyy, voin kyllä lueskellakin läpi.
                                  




tiistai 18. maaliskuuta 2014

(vk.10, tiistai)

SHAKESPEARE, HAMLET
Hamlet (1600-1601)
Painos/Suomennettu 1950/1879
Kustantamo: Wsoy
Sivumäärä: 144
Mistä sain? Oma kirjahylly


''Ei saa vapaina hullut prinssit vaeltaa...''
Eikä juuri ketkään muutkaan, ainakaan tämän näytelmän mukaan. Kärsin hienoisesta lukemisinnon puutteesta, mikään ei oikein edistynyt. Lukujumitukseen on oiva lääke, eli Shakespeare. Toivottomuuden jo ottaessa tilaa, päätin aloittaa Shakespearen kuuluisimman ja pisimmän näytelmän lukemisen. Minua oli häirinnyt, että en ollut aikaisemmin lukenut Hamletia, mutta nyt se puute sivistyksessä on korjattu.
    Hamlet on tragedia, jonka päähenkilönä on kirjan nimenmukaisesti Hamlet, joka on Tanskan edellisen kuninkaan poika ja nykyisen veljen poika. Kuolema on näytelmässä mukana alusta loppuun. Välillä se on näkyvin teema, mutta joskus se jää taka-alalle. Kuoleman mukana oleminen ja sen vaiheittainen piilossa oleminen on hieno ratkaisu. Ikinä ei osaa ennustaa kuka seuraavana kohtaa tämän mielenkiintoisen, mutta surullisen kohtalon - hengen menetyksen. Onko haamuun (Hamletin kuollut isä) uskomista? Onko hänet murhattu? Houraileeko Hamlet rakkauden tähden vai onko taustalla jotakin muuta? Nämä olivat vain yhdet lähtökohdat juonessa.
    Näytellyssä 'versiossa' Hamletilla on pääkallo kädessään hänen lausuessaan kuuluisien säkeitä: '' Ollako vai eikö olla? Siinä vasta pulma.'' Kuitenkin, siinä kohtaa näytelmää ei kuuluisi olla pääkalloa, jos mennään tarkasti kirjoituksen mukaan. Cajanderin suomennoksista koottu kirjasarja Shakespearen kootut draamat, ensimmäiset pääkallot tulevat vasta 58 sivua ollako vai eikö ollaa myöhemmin.
     Hamletistakin, sen sanavalinnoista ja muusta siihen liittyvästä tulee varmasti joskus kirjoituksia Shakespearen lumoissa-blogiosion puolelle. Tarinan juonen analysoimisen ja pohtimisen sekä tarkemman kertomisen tulen jättämään sinne puolelle.                  
      

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

SHAKESPEAREEN LIITTYVÄT TEKSTIT VAIHTAVAT OSOITETTA



Vihdoinkin sain sen aikaiseksi, jota olen pidemmän aikaa miettinyt. Tein blogilleni lisäosion, jonne pääsen kirjoittamaan ainoastaan Shakespeareen liittyviä kirjoituksia, pohdintoja ja mitä vain mieleen juolahtaa. Kirja-arvostelut niin Shakespearen kuin muidenkin kirjailijoiden tuotoksista pysyvät yhä edelleen täällä. Tarkoituksena on pitää tämä varsinainen blogini siistimpänä, antaa itselleni mahdollisuus kirjoittaa suosikkikirjailijastani helposti niin paljon kuin haluan ja tietenkin löydän kirjoitukseni helpommin kuin sekalaisten paperilappusten joukosta, jotka häviävät.

Mikäli kiinnostaa, lisäosio löytyy osoitteesta http://klassikkojenlumoissaosio.blogspot.fi/.

LinkWithin