lauantai 29. joulukuuta 2018

Gustaf Munch-Petersen - Udvalgte digte, ja runohaasteen koonti

Tanskankielinen alkuteos (1946)
Kustantamo: Fischers
Sivumäärä: 80
Mistä sain? Kirjastosta lainattu

Kadotin tunteeni kiireisiin. Painoin eteenpäin vienolla hymyllä, mutta jotain oleellista menettäneenä. Rakkauden. Tunteen palon siihen mitä teen. Kaunis, upea työni hedelmä, ajatusteni lapsi lähteneenä maailmalle. Osaamiseni tiivistymä arvioitavana. Mihin nyt? Mitä sitten? Lähdenkö vain kohti uusia tavoitteita, välipysäkin taakse jättäen.

Pidin taukoa laittaen sivuun aivan kaiken, mitä elämälläni yleensä teen. Unohtaen, leikkien. Kokeillen olla joku muu, muistaen, kuinka paljon pidän siitä kuka olen. En onnistunut leikissäni. 

Avasin Munch-Petersenin runot jälleen uudestaan. Yhtäkkiä sanat koputtivat ja kaivoivat tiensä luokseni. Räväytin oven auki ja yritin päästää äänen. Tunteet olivat voimakkaita, mutta ne eivät tulleet ulos. Rakkaus ja kaipuu purkautuivat suustani vihana. Huusin. Olen hyvä. Olen osaava. Miksi en luota itseeni, miksi en tule esiin. 

Huudon jälkeen haparoin, ääni särkyi. Katosi. Kunnes hengitin ja löysin rytmin. Etsin puhuttelevimmat runot ja annoin tulla. Unohdin kaiken kritiikin, latelin sanoja toisensa perään. En miettinyt ääntämistä, ainoastaan sitä, mitä juuri runojen herättämänä tunsin. En ääntänyt kaipuuta, vaan valitusta. 

hvor kan jeg gemme mig,
hvor kan jeg gemme mig 
            - - 
o findes der ikke 
et eneste skjulested 
           - - 
jeg er saa bange 
jeg dør af angst,
          - - 
alle de store sange 
er døde hjemme
hjemme er ikke flere store sange 
nu synger de kun smaa sange
hjemme —
         - -

Sillä halusin piiloutua esiintymisen sijaan. 

saa stille
saa stille —
tal ikke —!
——————
skal jeg?
eller skal jeg dræbe haabet i jer?
fortælle jer, at jeg ikke blev som I —
at min verden er en anden end jeres,
min glæde,
min smerte en anden end jeres —
vil I tro paa min tak til jer?
paa min tak til livet?
eller vil I sige:
han fik alt,
han tog alt af os,
og giver os intet tilbage, 
andet end sorg og skuffelse.

*****
Gustaf Munch-Petersen (1912—1938) oli tanskalainen runoilija, jonka runo Det underste land on osa tanskalaista kulttuurikaanonia. Runopalaset ovat runoista Drengens klage, Tal ikke til mig ja Til mine forældre.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Katse. Rivit. Astelu. Pölyn tuoksutus. Repaleiset kannet.
SAMLEDE DIGTE, UDVALGTE DIGTE, SAMLADE DIKTER.
Toinen toisensa perässä. Unohdettuina. Selaamattomina. Jopa veitsellä leikkaamattomina. 
Minä leikin veitsileikkejä. 

Pimeässä kellarissa tunnen kovaa, minä olen KUOLEVAINEN. Kuulitko? Minä kuolen. Kohtaan kuolon moneen tapaan. Ehkä olen vain ONTTO HARMAA. Sisältä kuollut, päältä elävä. Ehkä eloni ei ole RUNOLOI.

Ompun runohaasteeseen luin yhteensä kuusi runoteosta. Kirjannimirunoni olen raapustanut ylle. 

Teemu Mäki - Kuolevainen
Viktor Kuusela - Runoloi
Edith Södergran - Samlade dikter (arvostelematon)
Ivan Malinowski - Samlede digte
Olli-Pekka Tennilä - Ontto harmaa
Gustaf Munch-Petersen - Udvalgte digte

lauantai 1. joulukuuta 2018

Kielipäätön opiskelee kieliä II ja Kaikilla kielillä -haasteen koonti

Kirjoittaessani puolitoista vuotta sitten postausta minusta, kielipäättömästä, opiskelemassa kieliä, en voinut kuvitella, että olisin vuodessa jo saavuttanut tuolloin määrittelemäni tavoitteet. 


Tokikaan tanskan, norjan ja ruotsin suhteen en voi elinikänäni saavuttaa tavoitettani, koska se on jotakuinkin täydellisyys, siinä mielessä missä nyt täydellisyydestä ylipäätänsä voidaan kielten suhteen puhua.


Islannin suhteen olen kääntänyt tekstejä islannista tanskaan, pitänyt esitelmän ja kirjoittanut ainekirjoitelmia. Aiheet ovat vaihdelleet maanalaisräpistä, markiisi de Saden kautta politiikkaan ja skitsofrenian ja sosiaalidemokratian ilmenemiseen erään islantilaisen kirjailijan teoksissa. 


Esseitäni varten olen lukenut jo mainittujen kielten lisäksi fäärinkielistä lähdemateriaalia, olen aloittanut kalaallisutin (grönlanti) kielisten sarjakuvien piirtämisen ja ymmärrän jo pohjoissaamen kielisistä teksteistä pääpiirteet suhteellisen vaivatta.


Kaikessa tässä hötäkässä päädyin tilanteeseen, jossa aloin passiivisesti ymmärtää lukuisia muita kieliä: meänkieltä, kveeniä, övdalskaa, gøtudanskia… Kesällä elvytin vuosien takaista arabian translitterointiharrastusta, tosin tällä kertaa kielenä on inuktitut. Kalaallisutin ansiosta huomasin ymmärtäväni translitteroidusta inuktitutista yllättävän paljon. Nyt lueskelen paria kirjaa inuktitutiksi.


Tarvitsin siis uuden tavoitteen. Nälkäni kasvoi syödessä enkä muutenkaan ollut valmis luopumaan kielistä. Määritin tavoitteeni ennemmin laajemmiksi kuin syvemmiksi, koska mahdollisimman monen kielen perustason osaaminen tukee kielipoliittisia tavoitteitani paremmin kuin harvan kielen syvällinen osaaminen. Haluan myös pysyä pohjoisessa, joten rajasin kartalta alueen Suomen ja Venäjän rajalta Luoteisterritorioihin, mutten etelämmäs tanskasta. 


Lisätyt tavoitekohdat ovat:
  • Passiivinen ymmärrys murteista tanskassa, norjassa ja ruotsissa. Ymmärrys alueen murretilanteesta. Tällä hetkellä keskeisessä asemassa opinnoissani puhekielisyys. 
  • Passiivinen ymmärrys kuolleista kielistä ja elävistä ei-valtiollisista ja ei-itsehallintoalueiden kielistä (mm. norni, kveeni, meänkieli, livvi ja ölvdalska). Tämä on aikalailla jo saavutettu. 
  • Inuktitutin translitterointi- ja lukutaito, yksinkertaiset kirjoitukset. 

Uskon, että tuossa on sopivaksi toviksi puuhattavaa. Edelleen tavoitekohdista puuttuvat muiden alueiden murteet, kaalo, suurin osa saamelaiskielistä ja muutama eskimo-aleuttilainen kieli. Näiden suhteen tarkennan sitten joskus myöhemmin, sillä en halua kerralla liian isoa palaa purtavaksi. Onhan kyseessä puhtaasti harrastus, tosin rakas sellainen, huolimatta siitä, että harrastukseen sekoittuu mukaan politiikkaa. Viittomakielten suhteen en ole edes osannut muodostaa kantaani, opiskelenko niitä vai en.

Kuva Bibbidi bobbidi book -blogista.

Bibbidi bobbidi book -blogin bloggaajat aloittivat Kaikilla kielillä -haasteen 13.3.2018. Haasteessa tarkoituksena on ollut lukea kirja kaikilla osaamillaan kielillä. Lähdin innokkaasti mukaan, sillä kuten voi jo päätellä, tykkään kielistä. Määrittelen kommenttikentässään suomen lisäksi kahdeksen kieltä, eli kaikki, joissa minulla on aktiivista kielitaitoa (nämä kahdeksan kieltä antavat pohjan kaikelle passiiviselle kielitaidolleni, eli kielille, joita ymmärrän, mutta joita en osaa kirjallisesti tai suullisesti tuottaa). 

Sanon suoraan, ettei puoli vuotta riittänyt alkuunkaan lukutahdillani kahdeksan erikielisen kirjan lukemiseen. Kun ottaa myös huomioon passiivisen kielitaidon, kielten ylläpito vaatii akrobaattisia suorituksia. Käytännössä koko elämä täytyy kuorruttaa monikieliseksi: lukea lyhyitä tekstejä, kääntää tekniset vimpaimet ja nettipalvelut eri kielille, kuunnella musiikkia jne. Tosin olen onnistunut hommassa siinä määrin hyvin, että se sujuu huomaamatta ja nautin siitä. 

Haasteajan puitteissa olen lukenut enemmän tai vähemmän ainakin seuraavilla kielillä: suomi, tanska, ruotsi, norja, englanti, islanti, fääri, kalaallisut, inuktitut, meänkieli, kveeni, pohjoissaame, gøtudansk ja norrønt. 

Varsinaisia kirjoja luin loppuun asti suomeksi, tanskaksi, ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi. 

Haastekohdista täytin seuraavat: lue kirja suomeksi, lue kirja englanniksi, lue kirja ruotsiksi, lue jollakin muulla osaamallasi kielellä. Jos inuktitut huomioidaan, myös kohta 'lue kirja kielellä, jota et vielä osaa' täyttyi, mutta niitä kirjoja en ole ihan ehtinyt saada loppuun asti. 

Kiitos haasteesta bloggarikollegoille. Eri kielillä lukeminen jatkuu, vaikka harkitsen toiseen kertaan, lähdenkö enää mukaan tällaiseen ''kaikilla kielillä'' -haasteeseen.

*****
Kielipäättömän nimikkeen alla ei enää ilmesty postausta, joten käytän sanani hyödyksi: kielipäättömäksi leimaamista voi aiheutua vuosiksikin haittaa innostukselle, motivaatiolle ja uskolle kykyihinsä. Tämän postauksen myötä ravistan julkisesti viimeisetkin rippeet kielipäättömän leimasta harteiltani, ja totean, että kyllä niitä kieliä oppii, mutta ne vaativat työtä. Kielet ovat kivoja. 

LinkWithin