torstai 13. syyskuuta 2018

Blogin vuosipäivät


Mikä on tärkein kirja, tärkein kulttuurikokemukseni? Merkittävien hetkien listaaminen olisi pitkä projekti, mutta vuosien saatossa kaikesta tästä massasta on hioutunut yksi henkilö — ja yksi teos — johon lähes kaiken muun voi jollain tavoin palauttaa. (Satunnaisesti arvotut lainaukset ovat Heikki Kaskimiehen suomennoksesta vuodelta 2013. Arvoin ne siksi, että haukon henkeäni jokaisen lauseen kohdalla, koska ne kaikki ovat niin hienoja.)

On tullut aika todeta, että blogini täyttää viisi vuotta. Ehkä siitä pitäisi osata sanoa jotain järkevää. Lopulta, kuinka moni asioista, joita voisin sanoa, ovat omia sanojani? Minun pitäisi kiittää ennemminkin monia henkilöitä ja hetkiä, joita olen tavannut ohimennen tai pidemmin, tai lukenut heidän kirjojaan. 


Jotkut vertaavat blogiaan lapseen. En tunne blogiani lapseksi. Ennemminkin tämä on poliittinen pamfletti, kiistatila, jossa keskeneräisen ristiriitaiset ajatukset kinastelevat keskenään ja tappelevat elintilastaan. Tämä on häväistyskirjoitus. Tämä on leikkikenttä, jossa julistavuus ei ole ongelmajätettä. Blogini on yhteiskunnallinen koelaboratoria, jossa kehittelen höpsähtäneen inehmoisen innolla utopistista radikaalia sopimuseettistä tilaa. 


Blogistani, joka oli tarkoitettu vain vuoden projektiksi, tulikin pitkälle venähtänyt harrastus. 

Rohkeuteen kasvaminen on ilmaisu, johon blogivuoteni tiivistäisin. Lukumadosta, joka luki kirjoja, joita oletti olevan ok lukea, on kasvanut ihminen, joka uskaltaa sanoa ja näyttää mitä lukemista rakastaa. 

Vuonna 2016 elin pahaa luku- ja bloggausjumin aikaa. Silloin kaikki lukeminen tuntui menettävän merkitystään. Luin, koska halusin sanoja, mutta en nauttinut oikein mistään. Ymmärsin, että se mitä halusin lukea, oli jotain täysin muuta, kuin se mitä luin.


Kirjoitin julki, että en halua minulla olevan vain kirjablogi siinä merkityksessä kuin ajattelin blogin tarkoittavan. Kyseessä olivat ensimmäiset oivallukset rohkeudesta. Minulle selvisi, että lukemisen nautinnon menettäminen oli pitkälti kiinni siitä, että yritin esittää lukijana ja persoonana jotain muuta kuin olen. 

Muistan ensimmäisen hetken, kun hain rohkeutta vaatineen kirjan hyllystä. Nappasin sen mukaani ja kiikutin hitusen vaivaantuneena kirjastotiskille. Siitä hetkestä olen siirtynyt vähitellen niin sanottuihin kovempiin aineisiin. 


Olisi ollut naiivia kuvitella, ettäkö kaikille maailman ihmisille olisivat lukemiseni ja mielipiteeni olleet sopivia, ja sitten vielä se, että kirjoitan ajatukseni julki. Välillä on käynyt mielessä, muistakin syistä, pitäisikö vain lyödä hanskat tiskiin ja tehdä päätös blogin lopettamisesta. Minähän olen jääräpää, joten en ole lähdössä yhtään minnekään. Armollinen yhteiskunta voi rakentua vain armottomalle ajattelulle, kuten Perttu Häkkinen on todennut. En lopeta tavoitteideni ajamista ja korjaamista, mutta on hyvinkin mahdollista, että tapani muuttuvat. Tällä hetkellä blogi on kuitenkin erittäin hyvä keino ajatusten julkaisualustaksi. 


Rakas, ihana IYK-listani on lukemiseni ydintä, lukuharrastukseni suola, kirsikka ja kermakakku. Jokainen kerta, kun otan käsiini listalle sopivan kirjan, röyhistän rintaani ylpeydestä, sillä olen rohjennut. Listan julkaiseminen ja kirjojen lukeminen on ollut pitkällisen pohdinnan ja häpeilyn takana. Tein linjauksen, etten yhdenkään postauksen kohdalla mainitse, että en edusta jotakin ihmisryhmää. Kuvitelkoon lukijat mitä kuvittelevat. 

Nykyisin vien minkä tahansa kirjaston tiskille ilman sen kummempaa reaktiota. Kaikki kirjat ovat yhtä avoinna julkisella paikalla. Olen löytänyt oman ääneni, alati muuttuvan, mutta pohjavireeltään saman, kirjoittajana, ihmisenä, oliona, pomppivana atomikimppuna... 

Minä nautin tästä. 

tiistai 14. elokuuta 2018

Vierailla vesillä -lukuprojektihaaste 15.8.18—5.12.19

Poliittinen keskustelu on kärjistynyt. Kuplautuminen ja uhriutuminen toistuvat jatkuvasti keskusteltaessa nykykeskustelukulttuurista. Erimieliset huutelevat välillä toisilleen, mutta vielä useammin samanmieliset retostelevat keskenään erimielisen lausahduksilla — tai samanmielisen, jonka sanomasta on väen väkisin etsitty vika. 

Kuplautuminen ja poteroituminen on helppoa ja vaivatonta ja netin algoritmit edistävät sitä entisestään. Vaikka kuinka yritänkin huijata algoritmeja antamaan silmilleni erimielistä syötettä, ne usein kuitenkin huomaavat sen, minkä parissa vietän netissä eniten aikaa. 

Vaikka en koekaan edustavani mitään tiettyä määriteltyä näkökantaa asioille, on minullakin tiettyjä yleisiä linjauksia, joita mieluusti etsin muiden teksteistä ja sanoista, jotta ei tarvitse ajatella niin paljoa. Natsismi, radikaalifeminismi ja anarkokapitalismi ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka minulta menevät yli ymmärryksen ja joiden edustajien kanssa en juuri koskaan ajaudu keskustelemaan. 

Nyt aloitan lukuprojektihaasteen pienentääkseni maailmankuvani vinoutumia (ja kutsun myös kaikki muut mukaan). Mitään määriteltyä ei ole mistä asiasta pitäisi lukea, vaan ainoastaan ilmiöstä, josta ei tiedä tai ymmärrä mitään. Luettava saa olla kaunokirjallisuutta, musiikkilyriikoita, tietoa, tiedettä vaikka artikkelimitassa. Sinä haasteeseen mukaan lähtevä tiedät parhaiten mitä et ymmärrä, oli se sitten kasvissyöntiä, alkuperäiskansojen oikeuksista käytyä keskustelua tai Odinin soturien katupartioita. HUOM! Haasteeseen voi lähteä mukaan koska vain aikarajan puitteissa ja olla mukana niin pitkään kuin huvittaa. Voit vaikka aloittaa tammikuussa ja lopettaa helmikuussa. Haasteen pituus on omia intressejäni varten. 

Lue siis ja kirjoita blogiisi vapaamuotoinen teksti. Ainoat vaatimukset ovat, että antaudut keskusteluun lukemasi tekstin kanssa: mietit miksi se eroaa niin paljon omista näkemyksistäsi ja mikä oikeastaan onkin yhteistä. Älä tuomitse, mutta jos olet eri mieltä, saat toki tuoda sen esille kunhan argumentoit miksi ajattelet näin. 

Huomioi, ettei haasteessa ole kyse lukemisesta sinänsä. Tässä ei ole kyse siitä, että jos ihminen ei ymmärrä mikä fantasiakirjallisuudessa on hienoa, hän lukisi nyt fantasiaa. Jos kuitenkin joku kokee ymmärtämättömyyttä fantasiafanitusta kohtaan, hän voi lukea tekstin, jossa joku avaa mieltymyksensä syitä. Kyse ei ole siis tekstilajeista tai genreistä, vaan ajattelusta, ilmiöistä, maailmankuvista ja katsantokannoista. 

Haasteen tarkoituksena ei ole kääntää ketään vastustamalleen näkökannalle, mutta lisätä tietoutta ja keskustelutaitoja erilaisten näkökulmien kanssa. On hienoa, jos haaste lisää ymmärrystä 'vastustajasta' tai omasta maailmankuvasta. 

Toivon myös, että mahdolliset muut osallistujat tekevät jonkinlaisen kokoavan loppukatsauksen. Vähintään niin, että esille tulevat luetut tekstit ja linkit niistä kirjoitettuihin pohdintoihin, mutta olisi kiinnostavaa myös tuoda esille vuoden aikana käytyä ajatteluprosessia, sen kehittymistä ja pohdintaa siitä, millaisia tuntemuksia vierailla vesillä liikkuminen herätti. 

*****
Ilmoittautuminen avautuu heti postauksen julkaisusta ja kestää haasteen loppuun asti. Haastekuvan nappasin Wikipediasta lisäämällä siihen tekstin. Kuvaa saa vapaasti käyttää.

torstai 9. elokuuta 2018

Gene Sharp - Väkivallattomuus

There Are Realistic Alternatives (2003)
Painos: 2014
Kustantamo: Into
Sivumäärä: 80
Mistä sain? Omista hyllyistä

En ehkä koskaan unohda oikeusministeri Antti Häkkäsen leveän hymyileviä kasvoja hänen puhuessaan kansalaistottelemattomuudesta ja siitä, kuinka kaikki muutos pitäisi tehdä lainsäädännöllisen prosessin ja eduskunnan kautta. Häkkäsen taannoinen väite tuntuu melko naiivilta ja käytännössä mahdottomalta toteuttaa. 

Sharpin Väkivallattomuus on ollut hyllyissäni jo hyvän tovin. Viime aikaiset keskustelut varsinkin  pakkopalautusten vastustamisesta tekivät lukuprojektini turhankin ajankohtaiseksi. Näissä näkemissäni keskusteluissa olisi — puolin ja toisin — kaivattu hitusen lisää teoriaa tueksi ja argumentointitaitoja taskuun. 

Sharpin klassikoksi noussut ohut tietoteos auttaa, jos väkivallattoman toiminnan ja sellaisen suunnittelun peruspalikat ovat hukassa tai hakemassa muotoaan. Se antoi myös minulle, innokkaalle mielenosoitusteorian lukijalle, jonkin verran uutta tietoa, paikkaili käsitysteni karikkoja, toi tietouteeni uusia keinoja ja käsitteitä, joilla ehkä kykenen taas hieman terävöittämään omaa argumentaatiotani. 

Siltikin Väkivallattomuus on mielestäni liian pintapuolinen ja ohut. Sen olemus jää listamaiseksi asioiden luettelemiseksi eikä missään vaiheessa syvennytä aiheeseen sen kummemmin. Sharpin asiantuntemuksen alalta kuitenkin huomaa esimerkiksi siitä, että hän ei sorru höpisemään, kuinka neuvottelu ratkaisisi kaiken ja väkivalta kyettäisiin lopettamaan pelkällä hyvällä tahdolla. 

Heti teoksen alkuun Sharp esittelee varsin hulppeat tavoitteet teokselle, varsinkin, kun kyseessä on muutaman kymmenen sivun mittainen kirjanen. Kysymyksiin, mitä väkivallan taustalla piilee ja miksi väkivallasta on tullut yleisesti hyväksytty toiminnan muoto, on mahdotonta antaa tällaisessa sivumäärässä kattavaa vastausta, eikä teos näin lunasta jokaista lupaustaan. 

Moni asia jäi myös mietityttämään. Ensinnäkin käytän Sharpin määrittelemää väkivallan käsitettä laajempaa määritelmää. Yleisesti ottaen en näe perusteltuna rajata väkivaltaa vain fyysiseen tekoon tai uhkaukseen, jotka saattavat johtaa loukkaantumiseen tai kuolemaan. Tämä hävittää väkivallan monet vivahteet ja niinkin suuren kategorian kuin henkisen väkivallan. Laajemman määritelmän käyttö ei ole vain uskonnollisten ja eettisten liikkeiden asia. 

Tämän lisäksi Sharp listaa 198 eri väkivallattoman vastarinnan keinoa, mutta ei sen tarkemmin perustele tai selittele näitä. Erityisesti kansalaistottelemattomuuden alle kerätyt määreet jäivät häiritsemään. Kansalaistottelemattomuushan on laitonta ja julkista, mutta väkivallatonta toimintaa (kuten Sharp käsitelistauksessa määritteleekin). Ei kai siihen kuulu vaalien boikotointi ja suostumattomuus ehdolle lakeja säätäviin elimiin. Tuskin äänestämättä jättäminen on laitonta. Ehkä katson asiaa liian nykysuomalaisesta näkökulmasta. Toki äänestämättä jättäminen voi toimia muunlaisena väkivallattoman vastarinnan keinona, ja sitä käytetään ja perustellaan paljon enemmän anarkistisen teorian puolella. 

Suosittelen teoksen kuitenkin lukaisemaan läpi. Vaikkei se välttämättä opetakaan paljon, siinä on hyvä perusesitys aiheestaan. 

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Kirjabloggaajien kesän viimeinen lukumaraton

Kuva: Pixabay

Kesän kolmas ja viimeinen kirjabloggaajien yhteinen lukumaraton on nyt tullut osaltani päätökseen. Olen osallistunut kahteen aikaisempaankin rennosti lukien ja niin tein tälläkin kertaa. 

Aloitin maratonin Jóanes Nielsenin runokokoelmalla Gudahøvd, josta luin muutaman sivun. Ihastuin fäärin soljuvuuteen ja kauneuteen runoilmaisussa. Nielsenin runoissa on myös monia kiinnostavia teemoja, joihin paneutumista jatkan. 

Tällä maratonilla kokeilin tietokirjoja. Luin selaillen, opiskelin ja tein muistiinpanoja. Kokeilu oli yllättävän miellyttävä tapa maratoonata. Tietokirjat etenivät hyvin ja niistä sai yleiskatsauksen lisäksi myös paljon yksityiskohtaista tietoa, koska maratonilla todella oli aikaa keskittyä. Teokset käsittelevät tieteentutkimusta varsinkin filosofisesta näkökulmasta. Hermeneutiikka, Feyerabend, konstruktivismi ja Duhem—Quine-teesi monen muun lisäksi tulivat hieman tutummiksi. 

Kun väsymystaso oli liian suuri tietokirjoille, päädyin vielä kuuntelemaan satuja. Aloitin aamun saduilla, kuuntelin pari päivällä ja jatkoin loppuun illalla. Lukijana toimi Christoffer (Cristofer, Christofer?) jokin (sukunimen kirjoitusasua en lähde edes arvailemaan). Grimmin sadut ovat pääosin varsin tuttuja, vaikka yllättävän paljon olen onnistunut jo ihan tunnetuimmistakin saduista unohtamaan. Lukija lukee selkeästi ja nimeään lukuun ottamatta puheesta saa täysin selvän. 

Luin ja kuuntelin seuraavia:
  • Jóanes Nielsen - Gudahøvd (luettu osittain)
  • Panu Raatikainen - Ihmistieteet ja filosofia (luettu osittain)
  • Mika Kiikeri ja Petri Ylikoski - Tiede tutkimuskohteena (luettu osittain)
  • Grimms eventyr fortalt for børn - Sesam

Sivumäärää en osaa tarkalleen sanoa, koska en laskenut, mutta parisen sataa voisin arvata. Äänikirjan kesto on 1h 59min 53s. Se löytyy Youtubesta täältä.

Kiitos siis Niinalle Yöpöydän kirjat -blogista maratonin järjestelystä. 


Í tríggjar dagar fleyg og feyk tann níggju gramm tungi kroppurin teir
umleið 850 kilometrarnar frá Stavangerleiðini til Norðdepils
hann brast í køksrútin
visti ikki at menniskjunnar bústaðir eru glasklæddir.

~ Jóanes Nielsen (mynd: Wikipedia)

lauantai 21. heinäkuuta 2018

Tietokirja joka luokasta -haasteen välikatsaus I


Tietokirjahaasteen päättymispäivänä julkistin oman pitkäaikaisen haaveeni lukea tietokirja jokaisesta luokasta alaluokkia myöten. Luokkia on joitain satoja yli 2000, joten mikään hetken homma tämä ei ole, mutta tietokirjoja luen joka tapauksessa todella paljon, joten ei ehkä mahdotonkaan. 

Aikarajaa minulla ei ole. Päätin myös lukea pois sanakirjat ja nuotit sekä Raamatun, jonka olen jo lukenut enkä hingu toistamiseen sitä tekemään. Kelpuutan mukaan myös artikkeleita. Luetuksi pääsy ei myöskään vaadi kannesta kanteen lukemista, koska niin tietokirjoja harvemmin käytetään. 

Ensimmäisen väliaikakatsauksen suoritan nyt noin puolentoista kuukauden jälkeen. Suurin osa lukemistani tietokirjoista ei koskaan päädy blogiin asti enkä listaa niitä myöskään luetut-sivulle, joten tämä toimii myös katsauksena blogissa näkymättömään puoleen lukemisessani.

Kaikkia lukemiani teoksia ei löydy yleisistä kirjastoista, joten niille ei ole valmista luokitustakaan tietojeni mukaan. Nämä olen luokittanut itse ja tiedostan mahdollisuuden karkeisiinkin virheisiin. Itse luokitetussa on maininta tästä perässä. 


Puolentoista kuukauden tietokirjat:
  • Konrad Marc-Wogau (valikoinut tekstit) - Filosofin genom tiderna 1900-talet (11.5)
  • Hartly Field - Realism, Mathematics and Modality (11.5, itse luokitettu)
  • Alan R. White - Modal thinking (11.5, itse luokitettu)
  • Stephen Read (kirjoittaja) ja Pi Tuvesson (käännös) - Att tänka på logik (12)
  • Vincent F. Hendricks ja Stig Andur Pedersen - Moderne elementær logik (12, itse luokitettu)
  • D. Paul Snyder - Modal logic and its applications (12, itse luokitettu)
  • D.M. Gabbay ja F. Guenthner (toim.) - Handbook of Philosophical logic, Volume 3 (12, itse luokitettu)
  • D.M. Gabbay ja F. Guenthner (toim.) - Handbook of Philosophical logic, Volume 8 (12, itse luokitettu)
  • D.M. Gabbay ja F. Guenthner (toim.) - Handbook of Philosophical logic, Volume 10 (12, itse luokitettu)
  • Rod Girle - Possible Worlds (12, itse luokitettu)
  • Daniel P. Nolan - Topics in the Philosophy of Possible Worlds (12, itse luokitettu)

  • Gene Sharp - Väkivallattomuus (32.2, Arvostelu ilmestyy)
  • Taava Koskinen (toim.) - Kurtisaaneista kunnian naisiin (32.3)

  • Alatupa, Hassinen, Hemmo-Ilvonen, Leikas ja Taskinen - Pitkä Sigma 1, Funktiot ja yhtälöt (51.07)
  • Kontkanen, Liira, Luosto, Nurmi, Nurmiainen, Ronkainen ja Savolainen - Pyramidi 2, Polynomifunktiot (51.07)
  • Härkönen, Kontkanen, Luosto, Nurmi, Nurmiainen, Ronkainen ja Savolainen - Pyramidi 3, Geometria (51.07)
  • Härkönen, Kontkanen, Luosto, Ronkainen ja Savolainen - Pyramidi 4, Analyyttinen geometria (51.07)
  • Härkönen, Kontkanen, Luosto, Ronkainen ja Savolainen - Pyramidi 5, Vektorit (51.07)
  • Kontkanen, Lehtonen ja Luosto - Pyramidi 6, Todennäköisyys ja tilastot (51.07)
  • Kontkanen, Lehtonen, Liira, Luosto ja Ronkainen - Pyramidi 7, Derivaatta (51.07)
  • Kontkanen, Lehtonen, Luosto ja Savolainen - Pyramidi 8, Juuri- ja logaritmifunktiot (51.07)
  • Härkönen, Kontkanen, Lehtonen, Ronkainen ja Savolainen - Pyramidi, Kertauskirja (51.07)
  • Walter de Camp - Fetissikirja (59.35)

  • Zackary Drucker ja Rhys Ernst - Relationship (75.7)


  • H. Kockaert ja F. Steurs (toim.) - Handbook of Terminology (87, itse luokitettu)
  • Anita Nuopponen ja Nina Pilke - Ordning och reda (87)
  • Aaltonen, Siponkoski ja Abdallah (toim.) - Käännetyt maailmat (87.5)
  • Jenny Williams - Theories of Translation (87.5, itse luokitettu)
  • Jeremy Munday (toim.) - The Routledge Companion to Translation Studies (87.5, itse luokitettu)
  • Heidi Suonuuti (kirjoittaja) ja Sirpa Suhonen (käännös) - Sanastotyön opas (88.2)
  • Heidi Suonuuti - Terminologiguiden (88.2, Vastaava kuin edellinen, mutta alkukielinen)

Luin yhteensä 31 tietokirjaa. Artikkeleita luin 0. Nämä sijoittuvat yhteensä kymmeneen luokkaan. Aikaa lukemiseen käytin neljästä tunnista kahdeksaan tuntia per päivä. 

LinkWithin