torstai 5. helmikuuta 2015

Hyvää Johan Ludvig Runebergin päivää!

On aika vuoden ensimmäisen liputuspäivän, jota vietetään suomalaisen kansallisrunoilijan kunniaksi. Tätä päivää olen juhlinut leipomalla Runeberginkakun ja lueskelemalla jälleen Vänrikki Stoolin tarinoita, minulle tärkeää kirjaa, jonka suomennoksesta on kiittäminen Paavo Cajanderia. Ja taasen on aika nostaa esille muutama runo kuvien kera.

  
Kun tuli Dufva kersantti siis kerran jällehen
ja laski vanhaa virttänsä: >>Voi, miksi aiot, Sven?>>,
niin aivan ukko ällistyi, kun poika aukaisi
leveän suunsa, vastaten: >>He, sotamieheksi!>>
- Sven Dufva

Juhlan kunniaksi leivoin Runeberginkakun.
Tunsitko joskus, joukoss' ihmisten
kulkeissas täällä elon tanterella,
kuink' outo voima, pakko sisäinen
toist' ihmistä voi toiseen taivutella?
Näet muodon, äänen kuulet, riemastut,
vaan et voi virkkaa, miks niin ihastut.
- Vänrikin tervehdys

2 kommenttia:

  1. Ooh, olet leiponut kakun! Minun käteni ja viitseliäisyyteni eivät näihin Runeberg-leipomuksiin taivu, päivää juhlistetaan perinteisesti valmistortuilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkästä aikaa oli sopivan pituinen aika leipoa juuri tänä kyseisenä päivänä. Yleensä jätän välistä taikka leivon ''vääränä'' päivänä. Minä en kyllä kestäisi torttujen leipomista, ja sen takia kaikki muffinit ja tortut muokkaantuvat kakuiksi.

      Poista

LinkWithin