Hannu Salama - Juhannustanssit

Juhannustanssit kertoo nuorista, jotka matkaavat viettämään juhannusta kuusikymmenluvulla maalle. Nuorilla miehillä on mielessään lähinnä kauniit tytöt ja seksi, ja välillä kaksi ihmistä suuntaavat pusikkoon harjoittamaan yhdyntää. Toisinaan tunteet kuumenevat ja kipinät lentelevät kun riidellään keskenään.

Romaanin kuvaus on mielenkiintoista, mutta olisin odottanut tarinalta suurempaa radikaaliutta, koska Salama joutui kertomuksensa vuoksi jumalanpilkkaoikeudenkäyntiin ja teosta sensuroitiin tabujen esille tuomisen vuoksi. Nykyajan ihmisen näkökulmasta on vaikea käsittää mikä teoksessa oli tuohon aikaan niin radikaalia, vaikka kirjassa esitettiin myös pilaileva saarna Jeesuksesta. Jäin myös pohtimaan, miksi Salaman ympärille rakentui niin suuri kohu, vaikka toinen aikalaiskirjailija Timo K. Mukka kuvasi seksiä huomattavasti avoimemmin. Mielestäni kirja on kuitenkin mielenkiintoinen ja kuvasi julkaisuajankohtaa hyvin.

Hannu Salama syntyi vuonna 1939 ja hän on vieläkin elossa. Juhannustanssit ilmestyi vuonna 1964, ja on oletettavaa, että kirja sijoittuu samoihin aikoihin. Yhtenä todisteena tästä on se, että Onni puhuu pojille kuinka hän muistaa vapaussodan, mutta noin nuoret eivät sitä voi muistaa. Vapaussota taisteltiin 1918 ja kertomuksen nuoret olivat parikymppisiä. Kirjan loppupuolella puhutaan kommunismin puolesta ja vastustetaan kapitalistien valtaa, mistä ilmenee ajankohdan radikaali pyrkimys muuttaa totuttuja tapoja ja halu omaan vapauteen.

Radikalismi sijoittui 60-luvulle ja näkyi kulttuurissa sovinnaisten tapojen vastustamisena. Radikaalin kirjan henkilötkin ovat nuoria, jotka elävät auktoriteeteista välittämättä – niin kuin nuoret eivätkä kuin pienet aikuiset. Nuorisokulttuuri saapui Suomeen 50-luvulla ja levisi maaseuduille kuusikymmenluvulla. Tarinassa näkyy uusi ajatus nuorista aikuisista eroavana ryhmänä; lapsesta ei kasvettukaan enää suoraan aikuisiksi vaan hengailtiin porukoissa ilman suurempia velvollisuuksia.

Romaanissa näkyy vahvasti yhteiskunnassa alkava vapautuminen. Vielä 1900–luvulla on säädelty vahvasti esimerkiksi alkoholinkäyttöä ja ihmisten välistä seksuaalista kanssakäymistä. Seksuaalinen vapautuminen levisi 1960–1980 -luvuilla nopeasti koko läntisessä maailmassa. Salaman romaanissa alkoholia juodaan paljon ja seksuaalisuus on hyvinkin vapaata. Seksiä harjoitetaan vaikka avioliiton ulkopuolella, mikä oli aikanaan paheksuttavaa. Uskonnon roolikaan ei ollut niin merkittävä eikä Raamatun oppeja otettu yhtälailla tosissaan. Raamattua on pidetty vahvasti moraalisuuden takaajana ja ilmiselvästi sen auktoriteetin kariseminen herätti pelkoja – voiko moraalia ollakaan ilman uskontoja. Kulkeutuuko yhteiskunta nihilistiseen suuntaan, jos ei ole yhteistä moraalin luojaa. Voimmeko edes puhua moraalista, jos kaikilla on siitä oma yksilöllinen käsityksensä. Ehkä myös yhtenäisen kulttuurin katoaminen huolestutti, jos ei olekaan uskontoa turvaamassa tuttua elämänkulkua, jota rytmittävät kirkkopyhät ja erilaiset siirtymäriitit. Kieltämättä kulttuuri ainakin pinnalliselta tasolta tarkasteltuna näytti yhteneväisemmältä, kun kaikki pakotettiin kristillisen ihmiskäsityksen muottiin (uskonnonvapauslaki tuli toki jo 1920-luvulla). Tämä näkyi varmasti myös suhtautumisessa romaaniin. Eihän se enää nykyään näytä millään keinoin radikaalilta.

Salaman romaanissa ihmetellään paljolti, miksi yksi hahmoista oli muuttanut Helsinkiin ja mikä hinku ihmisillä oli niille seuduille ylipäätänsä. Suuret ikäluokat olivat saavuttaneet aikuisiän juuri 60-luvulla ja maaseudulla ei ollut enää tarjota kaikille töitä. Suomen elinkeinorakennekin oli muuttunut maaseutuyhteiskunnasta teollisemmaksi. 1960–1975 Suomessa koettiin suuret muuttoaallot, jotka kohdistuivat maaseudulta kaupunkeihin. Muuttaminen koski nimenomaan erityisesti 20-30 -vuotiaita.

Juhannustansseissa näkyy siis hyvin monitasoisesti suomalaisen elämäntavan muutos, joka tuli voimalla, mutta hämmensi ja järkyttikin ihmisiä. Keskustelua heräsi jo pelkästään siitä, mikä on kirjallisuuden tehtävä ja mitä kertomuksissa saa esittää, pitäisikö kirjan sivistää ihmisiä ja mikä lopulta on sivistystä.