Onko moraalista vaatia ihmistä olemaan luonnollinen?

Nykyään lähes kaikessa käytetään argumenttina luonnollisuutta. Milloin mikäkin on epäluonnollista eikä siksi hyväksyttävää. Yksinkertainen esimerkki luonnollisuuteen vetoamisesta on taannoinen keskustelu Tahdon2013-kampanjan ympärillä. Eduskuntaa myöten huudeltiin kuinka homoseksuaalisuus on epäluonnollista. Vastapuoli tarttui argumenteissaan tähän ja väitti kyseessä olevan aivan luonnollinen asia. Lopulta keskustelu jää helposti kiertämään kun väännetään mikä on milloinkin luonnollista.

Mitä on luonnollinen?

Hämmentäväksi argumentiksi luonnollisuuden tekee se, että sanalle luonnollinen on ties kuinka monta määritelmää eikä sillä ole mitenkään selväpiirteistä tarkoitusta.

Etsin määritelmiä termille:

''Luonnollinen on jotakin sellaista, mitä on luonnossa. Sellaista, mitä ihminen ei ole tehnyt.''

''Luonnollinen tarkoittaa hyvää ja kaunista. Luonnotonta on epäluonnollinen ja väärä.''

''Luonnollisuus on sitä, että luonnollisesti kuuntelee sielunsa ääntä ja toteuttaa sielunsa tahtoa.''


Tämän tyyppisiä olivat määritelmät ja jokaisessa niissä on ongelmia. Ensimmäiseen todettakoon, että ihmiset pitävät hyvinkin luonnollisena esimerkiksi älypuhelimia ja koululaitosta, ja ne ovat asioita, jotka ihminen on tehnyt. Monet eivät pidä etanoita kauniina, mutta ei ne siltikään ole epäluonnollisten listalla. Viimeisessä kompastutaan jo pelkästään siihen, että siinä on ymmärrettävä mitä luonnollisuus tarkoittaa, jotta voi tietää mitä luonnollisuus on. Muotoilultaankin se on jo pelkästään huono ja sitten eksytäänkin puhumaan sielusta, joka ei liity edes aiheeseen ja käsitteenä vie ajatukset  uskontoon, jossa taas tuntuu olevan erilainen luonnollisuuden määritelmä. Vaikka kuinka etsisi, luonnollisuus ei löydä pätevää määritelmää.


Kristinusko




Raamatussa on kaksi kuuluisaa synninpesää, Sodoma ja Gomorra (mm. 1. Moos. 19:1-38). Raamattu kertoo näistä kylistä, että siellä harjoitettiin syntiä, mutta yhtäkään mainintaa ei löydy siitä, mitä nämä synnit ovat. Useimmiten fundamentalistisessa uskonnonkäsityksessä nämä synnit määritellään kuitenkin seksuaalisina ja sukupuolisina. Kieleen on päässyt käsite ''Sodoman asukas'', jota käytetään vahvasti loukkaavana nimityksenä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajille. Näiden lisäksi kyseiset paikat yhdistetään myös zoofiliaan ja sukurutsaan.

Kristinuskoon kuuluu myös käsitys hyveistä, joita tulisi pyrkiä noudattamaan. Kardinaalihyveet, jotka on määritelty jo antiikin aikana, ovat viisaus, rohkeus, kohtuullisuus ja oikeamielisyys. Keskiajalla näiden joukkoon lisättiin vielä usko, toivo ja rakkaus. Vaikka pitäisikin kristinuskon tarjoamaa luonnollisuuskäsitystä hyvänä pohjana elämälle, herää kuitenkin kysymys, onko luonnollista sellainen, jonka eteen täytyy ponnistella. Eikö se ennemmin ole tavoiteltava ja hyvä päämäärä, mutta ei luonnollista?


Kristinuskon ihmiskäsityksenä on essentialismi, jonka mukaan on olemassa jo valmis ihmisolemus. Ihminen ei ole vain tabula rasa, joka pystyy täysin valitsemaan miten elämänsä elää. Mikäli ihmisellä on valmis ihmisolemus, voinee sitä pitää luonnollisena. Ongelmaksi asia muodostuu siinä vaiheessa, kun uskotaan, että ihminen voi myös päättää elämästään, olemuksestaan ja teoistaan eikä kaikki ole vain ylhäältä annettua. Silloin pitäisi pohtia, miten nämä päätökset suhtautuvat käsityksiin luonnollisuudesta.

Markiisi de Sade

Markiisi de Sade eli Ranskassa 1700-luvulla. Hän piti kristinuskon moraalikäsitystä luonnonvastaisena. Saden mukaan kristinusko on vain ihmisen luoma harha ja kristinuskon moraalikäsitys on luonnonvastainen.

Sadea pidetään usein nihilistinä, mikä on kuitenkin aika vaikeaa nähdä, jos hänen tuotantonsa kertoo hänen arvomaailmastaan yhtään mitään. Saden teoksista jää vaikutelma siitä, että hän on pitänyt aikanaan vapautta tehdä ja luoda oma todellisuutensa, hyvinkin suuressa arvossa. Siinä tapauksessa, että nihilismi nähdään vain vallitsevien arvojen merkityksettömyytenä, Saden leimaaminen nihilistiksi on heti oikeutetumpaa.

Sade on todennut, että ihminen ei ole eläimiä ja kasveja kummempi. Tämä toteamus tuo oman lisänsä luonnollisuuskeskusteluun. Tällöinhän luonnollista on se, että toimisi eläimellisesti. Saden romaanissa Justine ihmiset ovat himojensa orjia, he raiskaavat ja kiduttavat ja varastavat, ja kristinuskoon pohjaava ja vahvan hyveellisesti elävä Justine kohtaa kerta toisensa jälkeen vääryydet. Moraalin unohtaneet ihmiset menestyvät autuaallisen hyvin kun taas moraalisesti elävät ovat ongelmissa. Sade arvosteli perhe- ja sukupuolimoraalia, joka on hänen keskeisin pilkan kohde.

Voisi sanoa, että Sade kannatti ns. sosiaalisista normeista vapaata hedonismia. Hedonismi on käsitys, jonka mukaan keskeisenä asiana ihmiselämässä on mielihyvän tavoittelu ja yksinkertaisesti se mikä aiheuttaa mielihyvää, on hyvää. Toinen hänelle korkeista päämääristä oli ns. vihollisuus elämää kohtaan.

Nietzsche

Toinen nihilistinä pidetty henkilö on Nietzsche (toisaalta Nietzsche puhui yli-ihmisestä, joka ylittää nihilismin asettamalla uusia arvoja), jonka mukaan nöyryys, siveys, köyhyys ja pyhyys vahingoittavat suuresti elämää. Hän käsittelee uskonto- ja arvoteemojaan enemmänkin kirjassaan Antikristus. Nietzschen mukaansa sääli on sovellettua nihilismiä, koska sääliessä kadotetaan elämänvoimaa. Moraalin avulla tavoitellaan henkistä, poliittista tms. ylemmyyttä tai toisinaan aineellista etua.

Luonnontila

Kolme tunnetuinta luonnontilateoriaa voi auttaa tarkastelussa, mitä on ihmisolemus ja luonnollisuus. Luonnontila on teoreettinen tila, jossa valtiota ei vielä ole. Hobbesin (1588 - 1679) mukaan ihminen on luonnontilassa peto, jonka elämä on yksinäinen, kurja, häijy, raaka ja lyhyt. Luonnontilassa vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan. Ihminen on siis luonnostaan paha ja tarvitsee lakeja ja valtiota pystyäkseen elämään moraalin vaatimalla tavalla.

Locken (1632 - 1704) ja Rousseaun (1712 - 1778)  teoriat eroavat paljonkin, mutta kummassakin uskotaan, että ihmisellä on kyky toimia moraalin vaatimusten mukaisesti luonnontilassakin. Rousseaun mukaan luonnontila oli ihmisen paratiisillinen alkutila. Rousseau ajatteli, että pahat tavat ja väkivalta on pikemminkin sivilisaation aikaansaannosta.

Nykypäivä

Nykyään luonnollisuutta käytetään argumenttina vaikka mihin - ''on luonnollista syödä lihaa'', ''on luonnollista olla hetero'', ''on epäluonnollista kuulua hlbtq-vähemmistöön'' jne. Milloin nykyisen muotoinen yhteiskuntamalli on luonnollinen, milloin ollaan pohtimassa minkälaista on luonnollinen seksi. Erityisen paljon luonnollisuudesta puhutaankin nimenomaan seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden kohdalla. Yleensä tähän liitetään myös puhe ikiaikaisuudesta ja universaaleista totuuksista.

Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa -tutkimuksesta ja THL:n kyselyistä saa tietoa siitä, mitä tällainen yhteiskunnallinen ilmapiiri ja luonnollisuuspuhe voi saada aikaiseksi.


THL:n vuoden 2013 kyselyn mukaan 78-84% cis-hetero -ihmisistä kokivat terveytensä joko erittäin hyväksi tai hyväksi. Hlbtiq-ihmisistä 60% mielsi terveytensä joko hyväksi tai vain jokseenkin hyväksi. Tämän lisäksi cis-heterot käyttävät enemmän päihteitä verrattuna vähemmistöön kuuluviin, mutta siitä huolimatta transnuoret ovat selkeästi tyytymättömämpiä terveyteensä. Itsemurhat ja itsensä vahingoittaminen on selkeästi yleisempää vähemmistönuorten keskuudessa verrattuna enemmistöön kuuluviin.
Joka vuosi vietetään sen vuoden aikana väkivaltaisesti ja oman käden kautta kuolleiden transihmisten muistoksi muistopäivää. Vuonna 2015 näitä kuolemia tilastoitiin yhteensä 271 eikä kaikkia saada edes koskaan tilastoihin mukaan. Luonnollisuusargumentti vaikuttaa moraalisestikin kyseenalaiselta käyttää.
-- Kuvat Wikipediasta, paitsi viimeinen, jonka lähdetiedot ovat  kuvassa.

Kommentit

  1. Mainiota pohdintaa luonnollisuuden tai "luonnollisuuden" vaikeasta käsitteestä ja sillä mätkimisestä. Historiallinen näkökulma oli kiinnostava. Itseäni aina kyrsii tuo "luonnollinen ruokavalio" - ihminen on alkujaan sopeutunut syömään tätä tai tuota, mutta aina unohdetaan, että alkujaan ihmiset myös elivät sen kolmisenkymmentä vuotta ja ruokavalion mahdollisen haittavaikutukset eivät ehtineet kertautua. Ja seksuaali-identiteettiin liittyvissä kysymyksissä "luonnollisuuden" avulla tehdään vaikka mitä kummia kuperkeikkoja ja maalin siirtelyjä, kun halutaan sulkea silmät maailman -ja luonnon! - monisyisyydeltä ja uskoa sokeasti tiukkiin kategorioihin, kun ne ovat helppoja ymmärtää. Koko keskustelun ajatteleminenkin nostaa verenpainetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Historiallinen näkökulma on siitäkin kiinnostava, että sen avulla näkee kuinka luonnollisuuteen on vedottu ties kuinka pitkään. Olisi hauskaa tietää, mitä todella on luonnollinen ruokavalio. Milloin on puhuttu, että ihminen on luotu syömään lihaa ja on epäluonnollista elää vegaanina tai jotain muuta sellaista. Ihmisellä on halu ymmärtää asioita ja mitä monisyisempiä ne asiat ovat sitä enemmän halutaan yksinkertaistaa maailmaa. Ei taida olla olemassakaan mitään yksinkertaista asiaa. Loppujen lopuksi tässä tuntuu olevan kyse siitä, että omasta mielestä jokin on ällöä ja sitten pitää keksiä syitä miksi muiden pitää elää niin kuin minä elän. Kun ei jakseta perehtyä argumentointiin niin saadaan aikaiseksi näitä luonnollisuuspuheita ja muita argumentaatiovirheitä. Monesti vielä se oma maailmankuva on niin tiukka ja selkeä, että ei ymmärretä, että joku ei ymmärrä miksi jokin asia on väärin vaan argumentaatioon sisältyy jo oletus, että vastapuoli ymmärtää mitä hakee takaa ja sitten ei enää keskustella ja lähennytä eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Yksi esimerkki tällaisista oletuksista löytyy täältä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1407

      Poista
    2. Niin ja muuten, esimerkiksi luonnollisuuteen vetoamalla voidaan yrittää siirtää todistustaakkaa vastapuolelle siinä vaiheessa kun omat argumentit loppuvat kesken. Sillä tyylillä, että perustele sinä nyt ensin miten kyseessä olisi muka luonnollinen asia ja vasta sitten minä jatkan keskustelua. Tällä keinoin kylläkin tyrehdytetään keskustelu ja epäpätevät ja surkeat argumentit eivät oikeasti siirrä todistustaakkaa pois. Vaikka asiassa olisi kuinka oikeassa, huono argumentointi ei silti ole yhtään sen hyväksytympää. Jos väärillä premisseillä päättelyvirheen kautta päädytään oikeaan lopputulokseen, päättelyprosessi on kuitenkin väärä ja ne lähtöoletukset on korjattava siellä taustalla. Ellen aivan väärin muista niin erilaisia syllogismeja on äärettömästi, mutta niistä 256 on loogisesti erilaisia ja näistä vain 24 tai 25 on loogisesti päteviä. Argumentaatio on kiva laji.

      Poista
    3. Tuossa lihansyöntikeskustelussa tulee aina mieleen myös panda - joka tietysti eläimenä käyttäytyy aina "luonnollisesti" - jonka ruoansulatuselimistö on karhun, eli siis (myös) lihansyöntiin "tarkoitettu". Bambua sen ruoansulatuselimistö hyödyntää paljon huonommin, mutta silti se syö bambua. Jänniä ovat luonnon kommervenkit, eivätkä todellakaan yksioikoisia.

      Juu, yllättävän usein moraali perustuu jotenkin pelon tai ahdistuksen tunteisiin. Monimuotoisuus ahdistaa, joten sitä ei voi hyväksyä - se ei ole "luonnollista", kuten tiukat ihmisen luomat luokitukset. Saman olen huomannut, jotkut eivät ikinä pääse argumentaatiossaan "mutta kun se vain on väärin/tuntuu väärältä, miten se ei voi tuntua sinusta väärältä". Usein annetut perusteetkin ovat jotenkin ristiriidassa keskenään tai perustuvat uusille asenteellisille oletuksille. Tuosta linkkaamastasi aiheesta olenkin lukenut ajatuksia herättävän blogipostauksen (suosittelen muuten blogia muutenkin, jos ei ole tuttu): http://seksualisti.blogspot.fi/2015/10/elainseksin-kriminalisoinnille-ei-ole.html

      Poista
    4. Kiitos vielä kerran. Olenkin tutustunut tuohon blogiin ja myös nimenomaiseen postaukseen. Paalanen on muutenkin tuttu ja olen keskustellutkin hänen kanssaan jonkin luennon jälkeen. En tiedä ahdistaako monimuotoisuus, ehkä ennemminkin se, että ihminen ei pysty ymmärtämään niin paljoa. Mitä kiinnostuneempi on jostain aiheesta sitä vähemmän ahdistaa, että siinä on niin paljon erilaisia variaatioita ja tulkintoja.

      Poista
    5. Sinullahan on sitten hyvin näkemystä näihin asioihin. Aivan totta tuo ymmärryksen rajallisuus, uskottava syy ahdistukselle. Kiitoksia itsellesi blogikirjoituksesta ja kiinnostavasta keskustelusta!

      Poista
    6. Kiitos myös sinulle. Argumentaatio, logiikka ja argumentaatioanalyysi (eli käyt. teoreettinen filosofia) on intohimoni ja yhteiskunta ja politiikka kiinnostaa siinä sivussa paljon.

      Poista
    7. Hyvältä kuulostaa. Entistäkin kiinnostuneempana siis seuraan blogiasi jatkossa!

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit