maanantai 18. joulukuuta 2017

Lahjavinkkejä jouluksi ja muihinkin kekkereihin

Pixabay

Joka vuosi tulee vastaan sama ongelma - joulu ja lahjat. Kirjalahjoja olisi kiva antaa, mutta valikoimaa on paljon. Aina ei myöskään innostaisi antaa vuoden kuumimpia uutuuksia ja Finlandia-ehdokkaita, joten päätin minäkin koota listan sellaisista kirjoista, joista ainakin minä tulisin kovin iloiseksi.

Listalle kokosin tänä vuonna luettujen ja tähän päivään mennessä blogissani arvostelemieni kirjojen parhaimmiston. Näiden joukosta nostan perinteiseen joulupostaukseen koko vuoden parhaan / vaikuttavimman / upeimman teoksen, jonka valinta on tänä vuonna erityisen helppo. Sitä saatte kuitenkin vielä odottaa.

Tämän listan kirjojen lahjoittaminen, kuten muidenkin, vaatii tietysti lahjan saajan mieltymysten tuntemusta. Jos kuitenkin lahjottaviesi joukossa on ennakkoluuloton lukija, joka haluaa haastaa itseään ja maailmankuvaansa tai joka on mieltynyt muuten tällaiseen kirjallisuuteen, tämä toivottavasti helpottaa urakkaasi.

Aineettomien lahjojen antajille tässä on myös pätevä vinkkilista kirjastoreissulle.

Ps. Suositteluni kenelle kirja voisi ainakin sopia, on stereotypisointia ja ryhmäajattelua eikä päde tietenkään yksilötasolla. Ota tietysti huomioon lahjottava huolimatta sopiiko hän kuvailuun vai ei.



Ainakin kielitaitoiselle ja musiikki-intoilijalle sopiva teos.


Näitä runoja on rentouttavaa lukea. Niissä ei ole mitään suurta ja ihmeellistä, vaan ihan vain huomioita arkisesta ympäristöstä, joihin yleensä ei osaa kiinnittää huomiota arvostavasti. Pelataan jalkapalloa ja toisinaan syödään.


Tartu teokseen ainakin, jos:
  • Haluat todella syventyä aiheeseen kunnolla.
  • Haluat tietää lisää jostakin yksittäisestä aiheesta, esimerkiksi taiteesta, etkä välttämättä halua lukea kokonaista kirjaa.
  • Jos kuvittelet, että sukupuolen moninaisuus on nykypäivän muoti-ilmiö ja uusi tulokas.
  • Käytät argumentteja ''jos asia X toteutuu, siitä taatusti seuraa Y''. Teoksen avulla huomaat, että edelleenkään ihmiset eivät voi avioitua hauveleidensa kanssa eikä seksuaalista väkivaltaa ole hyväksytty, vaikka näin on jo maalailtu pitkään.
  • Kuvittelet ehkä tahattomastikin, että sukupuolella olisi tekemistä seksuaalisuuden kanssa.
  • Haluat paljon lisää argumentteja transihmisten oikeuksien puolustamiseen.


Vaikka manifestia voi tulkita oman aikakautensa kontekstissa, minä mietin erityisesti nykypäivää. Luokkaerot ovat kaventuneet (uskoisin, faktaa ei ole), mutta silti kapitalistisessa yhteiskunnassa talouden heilunta vaikuttaa hyvinvointiin ja talouskasvun pakko johtaa vääjäämättömältä näyttävällä tavalla kohti ympäristökatastrofia. Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa, ristiriitoja syntyy. Viime kuukausien aikana olen vakuuttunut siitä, että jossain päin maailmaa ihan lähivuosina syttyy kapina, se on vain ajankysymys, jos nykypäivän menoa ei saada taltutettua. Manifestin teksti vaikuttaa pelottavan ajankohtaiselta, tällä kertaa kahleissa ei kuitenkaan ole proletaarit.


Sarjakuvista, politiikasta, aatteista ja historiasta kiinnostuneelle.

Matilainen piirtää kauniin yksinkertaisella viivalla kuvaa kommunismin historiasta, Neuvostoliiton ja Suomen suhteista ja SKP:n kehittymisestä. Tällaisten suurten linjojen lisäksi kommunistien keskinäiset ristiriidat nousevat esille. On paljon erilaisia tavoitteita ja strategioita.


Lukeminen vaatii kielitaitoa (alkukieli ranska,  ruotsiksi ja englanniksi löytyy ja todennäköisesti muutamalla muulla kielellä).

Vielä syvemmin Nekrofilen on romaani rakkaudesta. Ikuisesta puhtaasta rakkaudesta, joka ei vaadi itselleen takaisin yhtään mitään. On tosiasia, että nekrofiilimme rakkaat tulevat ja menevät vauhdikkaaseen tahtiin, mutta Wittkop onnistuu hämmentävällä tavalla kertomaan, kuinka jokainen heistä  jätti jälkensä ihan kuten kuollut tärkeä ihminen jättää eloon jääneeseen.


Nyt olen pari viikkoa kuluttanut liikenevän aikani tämän pienen kirjasen parissa. Lueskellut, palaillut aina välillä pari sivua taaksepäin ja lukenut uudestaan. Venus turkiksissa on upea kirja, jonka sivuilla pääsee tutkimaan vallan jakautumista ihmissuhteissa, nautintoa, alistumista ja kaiken nielevää rakkautta.


Hospodarissa marssitetaan lukijan silmien eteen avointa nekrofiliaa, sadomasokismia, homoseksiä, eläimiin sekaantumista, pedofiliaa, raiskaamista ja vaikka mitä muuta. Lista olisi vaikuttavan pitkä, jos kaiken haluaisi tässä luetella. Suolet kaivetaan ulos, aivot lentävät ja kieli jähmettyy paikalleen liian ahkerasta nuolemisesta. On arvostettavaa, että kaikki tämä kirjoitettiin jo vuonna 1907, vaikkakin Apollinairen perikunta vaikeni teoksesta aina 1970-luvulle asti. - - Teoksen voi nähdä yhtä hyvin ottavan kantaa maailman absurdiuteen ja käsittämättömiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.


Teos on vapaa jatko-osa Gardellin koulumaailmasta kertovalle trilogialle. Vaatii lukijalta kielitaitoa.

On kulunut 25 vuotta siitä, kun peruskoulun viimeinen luokka on jätetty taakse. Silloin aikanaan oli yksi perjantai-ilta ennen koulun päättäjäisiä, jolloin luokka kokoontui istumaan rannalle ja viettämään aikaa. Juha ei lähtenyt mukaan, mutta Jenny lähti. Se oli ainoa tapahtuma, johon hänet ikinä kutsuttiin. Nyt vuosia myöhemmin Juha sai tietää, että kyseisenä iltana oli tapahtunut kauheita - Jenny oli raiskattu - ja päätti lähteä selvittämään, mitä todellisuudessa tapahtui.

Pixabay


Helvetin ensimmäiset laulut menivät hieman vitkastellen, mutta lopulta jäin aivan täysin koukkuun ja luin kerralla helvetin kahdeksan viimeistä laulua, kiirastulen ja liki koko paratiisin. Ajattelin aina välillä pitää taukoa lukemisesta, mutta sitten huomasin kiivaasti miettiväni mitä Dantelle seuraavaksi tapahtuu ja kohta olinkin taas kirja kädessäni. Tässä vaiheessa on syytä esittää pahoittelut sille kirjastolle, jolta teoksen lainasin. Puristin kirjaa niin tiukasti, että jossain helvetin ja kiirastulen vaihteen paikkeilla ja paratiisin alkulehdillä on hikeä, jonka kyllä kiltisti putsasin pois.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin