perjantai 29. joulukuuta 2017

Vuosi 2017


Miettiessäni vuoden tapahtumia, on pakko hieman hymyillä. Paljon on tapahtunut hyviä asioita, myös lukemisen ja bloggaamisen saralla. Niin uskomatonta kuin se onkin, nyt on taas aika tehdä katsaus blogini vuoteen.

Tilastoja


Luin yhteensä 40 teosta, joiden yhteenlaskettu sivumäärä on 6242.





Vuosi oli selvästi painottunut uutuuskirjallisuuteen. Tarkoitan tässä tapauksessa uutuuksilla kaikkia 2000-luvulla julkaistuja kirjoja. Yllätyin aika paljonkin siitä, kuinka paljon lukemistani tänä vuonna dominoi uudemman puoleinen kirjallisuus. Tästä olisi kiinnostavaa tehdä koko blogiaikainen vertailu (mahdollisesti ensi vuonna koittavan viisivuotisen blogitaipaleen kunniaksi!). 'Ei määrettä' viittaa kahteen kirjaan, joihin on koottu tekstejä laajasti eri ajoilta eikä yksiselitteisesti voi määrittää vuosisataa - toinen oli udmurttilainen kansanrunokokoelma, joten selkeitä julkaisuvuosia ei varmaan edes pysty antamaan.

Kielivalikoima laajeni aikaisemman suomen ja ruotsin lisäksi myös tanskaan ja norjaan. Tanskalaisesta kirjallisuudesta innostuinkin kovin ja kulttuurikaanonin läpikahlaamista olisi tarkoitus jatkaa. Tavoitteenani olisi lukea ensi vuonna ainakin yhdet teokset islanniksi ja fääriksi, parin vuoden sisään grönlanniksi ja pohjoissaameksi. Lueskelen myös hitaasti karjalankielisiä tarinoita, joten senkin saan varmaan ensi vuoden puolella kielilistaukseen.

Kuten yleensä, kirjaston kirjat houkuttelivat eniten. Samoin omiin hyllyihin päätyi enemmän teoksia kuin luin, tosin muutama kirja jatkoi tai jatkaa matkaa uusille innokkaille lukijoille. E-kirjojenkin määrä kasvoi aikaisemmasta ja sain ensimmäisen arvostelukappaleen.

Ilahduin varsin paljon siitä, miten monipuolinen lukemistoni oli. Romaaneja ei ollut edes puolia luetuista. Uusina valloituksina olivat puhekokoelmat, elokuvakäsikirjoitus ja manifesti.

Toinen ilahtumisen aihe oli se, kuinka monelta eri kustantamolta luin teoksia. Yhteensä luin teoksia 28 eri kustantamolta, joista eniten Likelta (neljä kirjaa) ja Gyldendalilta ja Gummerukselta kummaltakin kolme teosta. Kaksi teosta luin Wsoy:ltä, Suurelta Kurpitsalta, Innolta, BoD:lta ja Summalta, lopuilta vain yhden. Vuoden aikana Vertigon teoksia päätyi selkeästi eniten omiin hyllyihin.


Tarkastelin Google Analyticsin tilastojen avulla, mitkä vuonna 2017 kirjoittamistani kirja-arvosteluista olivat olleet suosituimmat katsojamäärien perusteella.

Ylivertaiseksi voittajaksi nimitän Anonyymin Herra Jackin ihmeellisen huoneen.

Toiselle sijalle päätyy kolme teosta: Grönroosin toimittama Epäneutraali sukupuolikirja, Hurmelinnan ja Strömin romaani Kipukynnys ja Järvi-Laturin runoteos Melankolia.

Kolmannella vastaavasti kaksi: Gardellin Kummajainen astuu kehiin ja yhteisniteenä Apollinairen teokset Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt.


Katsojamäärillä mitaten IYK-lista on nauttinut todella suurta suosiota. Vuoden aikana julkaisin arvostelut seuraavista listalle kuuluvista teoksista:


Vähiten suosiota ovat saaneet tanskankieliset teokset. Näitä luin yhteensä kuusi (viisi kulttuurikaanonin puitteissa, yksi lasten romaani), joista kahden arvostelut ilmestyvät vasta vuoden 2018 alussa. Kulttuurikaanonin läpilukemisprojektin myötä julkaisin seuraavat arvostelut:


Vuoden suosikkiteos (kauno/tieto):



Wittkopin kieli on valtavan upeaa ja hän käsittelee aihettaan, nekrofiliaa, arvostaen. Teoksen kansi on kaunis, ja sen vuoksi Nekrofilen ansaitseekin maininnan vuoden kauneimman kannen omaavana teoksena. Arvostan kovasti sitä, että aiheesta on tehty muutakin kuin epärealistista kauhua ja että Vertigo on mahdollistanut teoksen lukemisen pohjoismaiselle lukijakunnalle. Tarina herättää tunteita ja koskettaa, lukemisen jälkeen jäi ontto tunne. Olisin halunnut viettää tarinan sivuilla vielä pitkään. Kirjoitin arvosteluun, että en ole varma mitä olen juuri lukenut. Jälkikäteen ajatellen teos on yksi vaikuttavimmista koskaan lukemistani ja pyörii edelleen mielessäni hyvällä tavalla.

Tietokirjallisuuden puolelta päätin nostaa vuoden parhaimmaksi Teemu Mäen osana tohtoritutkintoaan julkaistun taidekirjan. Teokseen sisältyy kuvia Mäen teoksista, niihin kytkeytyviä tekstejä ja Reinersin analysoiva essee. Vaikka sitä tuskin saisi myöntää, pidän todella paljon Mäen taiteesta ja tällä hetkellä minulla on luettavana myös tohtoritutkinnon esseekokoelma ja pari runoteosta. Teos avaa hienosti Mäen taidetta ja on ylipäätänsä kokonaisuutena hieno. Arvosteluni ilmestyy alkuvuonna.

Vuoden aikana oli useita hienoja sitaatteja:

Jonas Gardell - Jenny:

  • Erik förblir tyst en lång stund innan han viskar: 'Den jävla barndomen.' De tre orden. Det är allt han säger.
  • Hon är här nu, och allt det hemska har inte hänt, eller rättare sagt: det har hänt, men i kväll får vi glömma för en stund, eller rättare sagt: vi får minnas, men att minnas ska inte göra ont.

Karl Marx ja Friedrich Engels - Kommunistisen puolueen manifesti:

  • Vaviskoot vallassa olevat luokat kommunistisen vallankumouksen edessä. Proletaareilla ei siinä ole muuta menetettävää kuin kahleensa. Mutta voitettavana heillä on koko maailma.

Parhaiten mieleen jäänyt lausahdus löytyy kuitenkin Leopold von Sacher-Masochin teoksesta Venus turkiksissa: Pitääkö minun siis toimia ihanteenne ruumiillistumana? Sen myötä olen saanut paljon ajateltavaa ja kiinnostavia keskusteluja vuoden aikana.

Vuoden kirjallinen kohokohta

Ruotsi, viileä yö, meren tuoksu, lokkien kirkuna ja Nekrofilen.

Kiitos vuodesta blogissani vieraillut ja hyvää uutta vuotta.

4 kommenttia:

  1. Onpa sinulla ollut monipuolinen kirjavuosi. Pitäisi minunkin aktivoitua ja rohkaistua lukemaan enemmän muunkielistä kirjallisuutta.

    Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle samoin. Kannattaahan tuota vieraalla kielellä lukemista ainakin yrittää.

      Poista
  2. Sinulla on kyllä vahva, oma tyyli lukemisessa. Ihastelen sinnikkyyttäsi ja avoimuuttasi, lukuharrastuksesi ei tosiaan jätä kylmäksi.

    On ollut mukavaa tavata livenä kuluneen vuoden aikana. Toivottavasti tavataan ensi vuonnakin. Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja samoin. Sinnikkyyttä tässä toisinaan kyllä tarvitaan, mutta erityisen avoimeksi en itseäni koe. Minähän vain luen kirjoja ja olen rehellinen itselleni siitä, millaisesta kirjallisuudesta tykkään, samoin kuin muutkin.

      Poista

LinkWithin