tiistai 7. marraskuuta 2017

Sophus Claussen - Digte

Tanskankielinen alkuteos (koottu 1985)
Sivumäärä: 370
Kustantamo: Gyldendal
Mistä sain? Kirjastosta lainattu


Nyt voivat tanskalaiset intellektuellit ja kansallismieliset kirjallisuuden tuntijat katsoa minua pahansuovasti. Samoin voivat muutkin, jotka ehkä kokevat, että kulttuurisesti merkittävät teokset täytyisi arvostella jotensakin pätevästi ja asiantuntevasti.

Sillä nyt astuin suoraan tanskalaisen kulttuurikaanonin ytimeen, kunnollisen symbolistin kirjoittamille sivuille. Claussen on nimi, jonka ymmärtääkseni pitäisi aiheuttaa tanskalaisessa samanlaisia tuntemuksia kuin Runeberg Suomessa konsanaan - ehkä, en oikeasti tiedä. Todennäköisesti, voisi ainakin luulla, juuri tälläkin hetkellä muutama tanskalainen koululainen marmaattaa opettajan teettäessä heille tehtäviä Ekbatanasta, siitä Claussenin runosta, joka ihan oikeasti on valittu tanskalaiseen kulttuurikaanoniin.

Oli miten oli, Digte on kokoelma Claussenin runoutta, ja se menee kovaa ja korkealta ohi. Osasyy on varmaankin kieli, mutta suurimmaksi osaksi kyse on symboleista (niin, aivan, luin symbolistista teosta).

Claussen tykkää vuodenajoista, varsinkin keväästä. Se on ihan selvä. Toinen asia on sitten se, mitä nämä vuodenajat nyt sitten symboloivat. Kevät ehkä syntymistä. Runoja lukiessa en silti välttämättä tulisi tähän johtopäätökseen. Uskonnotkin näyttävät olevan kivoja, ainakin kristinusko, toisaalta buddhalaisuus. Ulkomaatkin kiehtovat, mitä kauempana sen parempi. Muinainenkin maa on hyvä, kunhan sitä ei enää ole olemassakaan.

Kyllä kielikin aiheuttaa ongelmia. Jo mainitun Ekbatanan suhteen nettiin on koottu sanalistoja hämmentävistä sanoista, mutta ei-niin-tunnetuista runoista tällaisia ei oikein löydy. Mikä on Himperigimpe, arvon tanskalaiset ja Claussen. Der var en prins. Og der var en Gang / en Vise om Himperigimpe, / om en gammel Himpe, en gammel Gimpe, / en ældegammel Himperigimpe -- (Visen om Himperigimpe). On se kylläkin hassun hauskalta kuulostava sana.

Ekbatana on hieno laulettuna, mutta runouden tasolla suosikikseni nousee Giv os Barabas fri. En sitäkään ymmärrä sen paremmin, mutta on se jollain tasolla aika hieno runo.

En sääli teitä tanskalaisia siitä, että teillä on tällainen runoilija. Hän on kiinnostava ja selkeästi osaava alallaan. Voitte olla ylpeitä. Myös minä tykkään Claussenin runoista ainakin tämän kokoelman perusteella. Säälin teitä kuitenkin siitä, että joudutte näitä tulkitsemaan. Ei varmasti ole helppo homma. Otan osaa myös sen suhteen, että joudutte varmaan tekemään näistä astetta, tai aika monta astetta, asiallisempia analyyseja. Teillä myös lienee siellä ihmisiä, jotka ottavat nokkiinsa siitä, että tulkitsette heidän sankariaan väärin. Täällä Suomessa ja suomeksi kirjoittaen olen paremmin turvassa. Ehkä joku närkästyy myös täällä.

Jos lukijat eivät tästä oppineet mitään Claussenin runoudesta, voitte suunnata tänne ja lukea itse ja päätyä omiin tulkintoihinne.

Mutta oli miten oli, tämä (lukeminen ja kirjoittaminen) oli hauskaa. Loppuun voin vielä laittaa Tony Vejslevin tulkinnan Ekbatanasta. Kannattaa kuunnella, on hieno.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin