Marcus Linda Lindmark - Trans:it

Ruotsinkielinen alkuteos (2013)

Kustantamo: Baba books

Sivumäärä: 140

Mistä sain? Kirjastosta lainattu

Trans: transihmisyys, yli, ylitse, tuolle puolen. Transit: kauttakulku. 

Elokuun lopulla, 2010-luvun alkupuolella Marcus Linda astuu työpaikallaan luokan eteen pukeutuneena hameeseen. Kuukautta myöhemmin hänen kumppaninsa muuttaa uuteen asuntoonsa. Kumppani Sandra oli jo pitkään miettinyt mihin oli hävinnyt kaikki intohimo ja vetovoima. 

Det här är ingen teater eller ett försök att vara rolig. Jag klär mig så här för att må bra. 

Marcus Linda istuu junassa Lindana, kun avautuu keskustelu kanssamatkustajan kanssa. M-L kietoo matkan aikana auki elämäänsä ja sen kipupisteitä, joita transvestiyden hyväksyminen on häneltä vaatinut. Hän aloittaa aivan lapsuudesta, jolloin hän välillä mielsi itsensä tytöksi röyhelöiseen uimapukuun pukeutuneena ja kyseli äidiltään, miltä tuntuu olla tyttö. Siltikään M-L ei ollut tyttömäinen, vaan kuten monet pojat. Hän leikki sotaa ja paini.

Varhaisteininä hän ensimmäisiä kertoja yksin kotona ollessaan sovitteli päälleen äitinsä rintaliivejä ja toppasi niitä paperimöykyillä, saaden orgasmin, häveten. Mukana oli aina pelko kiinnijäämisestä ja lähipiirin mahdollisista hyväksymättömistä asenteista. 

M-L kertoo kuinka vaikeinta oli täydellinen tietämättömyys ja informaation vähäisyys. Oli vaikeaa, kun ei tiennyt, miksi halusi toisinaan pukeutua feminiinisesti. Dokumentti Bangkokin transsukupuolisista oli lähimpänä transvestismiä, mutta M-L ei siltikään tuntenut halua sukupuolen korjaukseen, vaan oli aivan tyytyväinen myös Marcuksena: hän tykkäsi olla Marcus, mutta ei ihan koko aikaa. Matka jatkuu tiedon murusten kerääntyessä, kohti ensimmäistä transvestismijärjestön kokoontumista ja jatkuen vähittäisesti kohti julkisella paikalla liikkumista, ystävän tuen avulla.

Matkan myötä myös lukijalle tarjoillaan sarjakuvaan sisällytettyinä faktapaloja. Kerrotaan esimerkiksi, että joidenkin transvestismi ilmenee sisäiseen harmoniaan pyrkimisenä ilman mitään seksuaalista, eli sinä, mikä ollee yleisemmin tunnettu ilmenemistapa. Toisilla transvestismi on fetisististä. M-L ei kuitenkaan sopinut suoraan kumpaankaan 'leiriin'. Hänelle oli kyse osittain seksistä, mutta se ei ollut koko kuva. 

Tarina antaa toivoa siitä, että oman elämänsä voi järjestää itselleen sopivalla tavalla, mutta se ei kuitenkaan peittele vaikeita ja raskaitakaan osia — epävarmuutta, häpeää, syrjintää... Tällaisella järjestelyllä voi olla kovakin hintansa. Sandraa käsitellään paljon, sillä on merkittävän iso valinta, valitseeko kumppaninsa vai sukupuoli-identiteettinsä. Ihannemaailmassa tällaista valintaa ei tarvitsisi tehdä eikä kumppania menettäisi. Toisaalta Sandran tapauksessa ei ollut kyse ahdasmielisyydestä sinänsä, vaan yksinkertaisesti siitä, että hän tunsi vetoa yksinomaan miehiin eikä hän voinut enää samassa mielessä kokea läheisyyttä Lindan kanssa. Kipeä tilanne kummallekin osapuolelle. Kirjan loppuun sisällytetyissä teksteissä kuitenkin kerrotaan, että Sandra ja M-L ovat kuitenkin pysyneet ystävinä. 

När jag ser tillbaka på tiden då albumet utspelar sig känner jag fortfarande en sorg över de uppoffringar och lidanden som min komma-ut-process orsakade, samtidigt ångrar jag ingenting. Att bli öppen som transvestit var något av det bästa jag gjort. Det gjorde inte mitt liv lättare, men kanske lite friare. Framförallt har det gjort mig till en lycligare människa. 

Sarjakuva perustuu tositapahtumiin. Tarina on yhtenäinen Marcus Lindan oma kertomus. Piirrostyyli sen sijaan muuttuu luvusta toiseen, sillä teoksen on kuvittanut monet taiteilijat, kukin yhden luvun. Kunkin piirrosjälki on kaunista.