torstai 28. kesäkuuta 2018

Zackary Drucker ja Rhys Ernst - Relationship

Englanninkielinen alkuteos (2016)
Sivumäärä: 162
Kustantamo: Prestel
Mistä sain? Kirjastosta lainattu

Jos meidän suurin taideteos on se kuinka elämme, silloin ihmissuhde on perimmäinen yhteistyö, aloittaa kirja. Teoksen valokuvissa ja muutamissa teksteissä lukija pääsee tutustumaan Druckerin ja Ernstin elämään. He ovat pariskunta, jossa toinen on transmies ja toinen transnainen. 

Me teimme nämä valokuvat taltioidaksemme, että rakkaus oli mahdollista kahden transihmisen välillä, jotka pelkäsivät, etteivät koskaan enää tulisi rakastetuiksi transitioitumisen jälkeen. Teimme nämä valokuvat kuvitellaksemme maailman, jossa ei ole binääriä, taltioidaksemme rakkauden, jollaista ei oltu vielä kuvattu. Teimme nämä kuvat tiedoksi, että sellaisia kuin me, on aina olemassa. (Oma suomennos)

Katselin teoksen läpi kahteen kertaan. Ensin pelkät kuvat ja toisella kerralla lueskelin myös tekstejä. Miten rohkeita ihmisiä he ovatkaan! 

Valokuvat ovat intensiivisiä. Välillä jopa niinkin paljon, että minulle tulee tirkistelevä olo enkä ymmärrä mikä oikeus minulla on heidän elämäänsä kurkkia. Osa kuvista on sumeita, aivan kuin Drucker ja Ernst haluaisivat tulla näkyviksi, mutta eivät sitä kuitenkaan ole. Osassa katsotaan kauas kamerasta. Osassa intensiivisesti, paikoin jopa uhkaavasti kameraan. Kuvia on yksin ja kahdestaan, mutta jokainen niistä piirtää kuvaa niin Druckerin ja Ernstin yhteiselosta kuin valokuvan suhteesta katsojaan.

Heidän kuvansa onnistuvat jossain sellaisessa, mitä yleensä valokuvat eivät saa minussa aikaan. En tunne heitä, tiedostan sen, enkä välttämättä koe tarvetta tietää heistä sen enempää. Silti jokin kuvissa puhuttelee syvästi, tarjoaa jotain niin tuttua, että tuntuu kuin tuntisin jotain jostain. En vain saa paikannettua sitä, onko se heidän elämänsä, he, jokin välittyvä tunnetila vai jotain muuta. Silti teoksen kuvat pääsevät murtautumaan ihoni pintakerrosten läpi muodostaen tirkistelytunteesta huolimatta jotain vahvaa, kaunista ja yhteenkuuluvaista ihmisyyttä. 

Usein teokset, jotka porautuvat jonnekin syvälle, ovat kuitenkin sellaisia, että niihin haluaisi joskus palata uudestaan ja että niitä päätyy selailemaan ja hypistelemään monta kertaa jälkikäteenkin. Tämä ei ole sellainen. Ei ainakaan vielä, ennemminkin teoksen sivuille toisen tai kolmannen kerran palaaminen tuntui vaikealta. Tämä kuulunee siihen toiseen ryhmään, jossa jokin jätti jäljen, jonka alkulähteille ei halua tai uskalla palata. Sellaisen, jossa tuntuu, että haluaisi magneetin tavoin mennä teoksen luokse, mutta jokin pistää vielä kovemmin vastaan. 

Jotenkin teoksen eritteleminen tuntuu brutaalilta. Se on yksittäisistä valokuvista yhteenpunoutuva kokonaisuus, tunnemöykky, jota ei halua lähteä analysoimaan. Vaikka kuinka paljon arvostan järkeä ja analyysiä, sellainen veisi tästä kokemuksesta jotain oleellista pois, pilkkoisi ja halkoisi kahtia jotain, joka ei minun analyysini alaista edes ole. Varmasti on mahdollista pohtia kuvan asetteluja, niiden tarjoamaa kuvaa maailmasta ja montaa muutakin asiaa, mutta tein päätökseni pysyä ihan vain tunnetasolla. Joskus sellainenkin kai on ihan ok. 

*****
Teos on osa Pride-teemaviikon sarjaa. 

Tekstit ovat kirjoittaneet Druckerin ja Ernstin lisäksi Stuart Comer, Maggie Nelson ja Kate Bornstein. Kuvat ovat pääosin Druckerin ja Ernstin. Muut kuvaajat on lueteltu teoksen lopussa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin